Täydennysosia Helsingistä Ukrainaan

 

Signe Brander. Aalto-yliopiston arkisto, CC BY-NC 4.0

1) Lainatessani Kasimir Leinon kuvausta vesiukosta en löytänyt ylläolevaa Signe Branderin kuvaa, jossa ihan oikeasti on myyntivettä tynnyrissä, jossa lukee "Riihimäen lähdevettä telef 1538". Millään hakusanalla se ei olisikaan tullut esiin, sillä otsikko Finnassa on "Arkkitehtuurin historian opetusdiat, arkkitehtuuri: Helsinki (C48)" ja asiasanat "Helsinki, opetusaineisto, arkkitehtuuri".

Vastaavin käyttökelvottomin tiedoin on Finnassa näkyvillä tuhansia kuvia. Jaksoin käydä osan läpi ja tein blogiin noston Tunnista maisema Suomesta? Läpikäynnissä myös tein herra-ties-kuinka-monta kommenttia Finnan lomakkeella ja arkistolaisparka vastasi osaan kiltisti ja kohteliaasti. Yhdessä vastauksessa oli myös meriselitysosuus:

Arkkitehtuurin laitoksen opetusdiakuvakokoelma, joka sisältää kokonaisuudessaan noin 150 000 diaa, saapui meille arkistoon massadigitointiin parisen vuotta sitten. Tarkoitus oli digitoida aineistoa käytettävämpään muotoon. Aineisto tuli meille suoraan arkkitehtuurin opetuskuvakokoelmasta ja olemme aineiston digitoinnin jälkeen keränneet metatiedot dioista luettelointiin (ts. tiedot dian raamista), jonka jälkeen diat on hävitetty. Massadigitoinnissa kuvat myös viedään "massana" eli luetteloinnin taso metatiedon osalta keskittyy perustietoihin (ts. kokoelman nimi, kuvan käyttötarkoitus, kuvan yhteydessä olevat tiedot). Toistaiseksi meillä ei ole ollut resursseja tehdä tarkistuksia arkkitehtuurin laitokselta saapuneeseen, digitoituun ja sähköiseksi saataville vietyyn kuva-aineistoon, vaan työtä tehdään taannehtivasti palautteiden perusteella ja myöhemmin resurssien puitteissa. Meillä on vielä luettelointijonossa kymmeniä tuhansia digitoituja dioja, joista osa on saapunut vailla mitään kuvan metatietoja, joten näiden massavietyjen aineistojen mekaanista tarkistamista tullaan tekemään myöhemmin.

2) Vuosikymmen sitten kerroin 1800-luvun alkupuolella eläneestä Ephraim Jaakonpojasta, jonka totuus oli "Kahvia juodaan / Niin paljon kuin tuodaan,/ Ja turmellaan ruumis/ Niiss' vesissä kuumiss'". Edellisen vuosisadan ajatuksia kahvista esitetti Elina Heikkilä blogitekstissä Kahvi se friskaa päätä ja niskaa.

3) Sukututkijoiden keskustelussa FB:ssä ihmeteltiin pitkästä aikaa pönkkähameveroa, kun kun oli löytynyt savolainen lista vuodelta 1733 (KA 8801:2208). Koska FB luokittelee tämän blogin edelleen spämmiksi, en voinut tarjota lisätietoa linkittämällä esim. tekstejäni Viikon verifikaatti: 7498, Helsingin pitäjän pönkkähameet 1734 ja Pönkkähameet Turun ja Porin läänissä.

4) Osittain raportoimastani Suomen kirkkohistoriallisen seuran tutkimuseettisestä päivästä joulukuun alussa ilmestyi katsaus seuran omilla sivuilla.

5) Kustaa III:n sodan sotavangit tulivat pitkästä aikaa vastaan Sveriges Utbildningsradion ohjelmassa Svenskbyborna. Vangeista 31 miestä oli päätynyt samalle Ukrainan seudulle, jonne oli siirretty Hiidenmaan ruotsinkielistä väestöä muutama vuosi aikaisemmin. Viisi vuotta myöhemmin viisi miestä oli edelleen kylässä ja perustivat perheet. Jälkeläisensä kokivat sitten mielenkiintoisia ja surullisiakin vaiheita. Ohjelmassa puhunut Henrik Johansson Jönköpingin läänin museosta sanoi yrittäneensä selvittää sotavankien taustaa, mutta haut Sveriges soldatregisteriin olivat tuottaneet nollatuloksen. Tämä viittaa siihen, että he voivat olla kotoisin Suomesta.