sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Siltasaari 1880-luvulla

Y. Weilin tekstissään Muistelmia Helsingistä vuosilta 1885-1888 (Finlandia 1924 s. 72-89) kuvaa aikaa, jolloin Siltasaari oli edelleen saari, kuten vuoden 1869 kartassa.

Siltasaaren Vironniemeen yhdistävä Pitkäsilta oli siihen aikaan "vain kapea puusilta". Siltasaaren pohjoispuolella oli Pikkusilta, jonka rakennusmateriaalia Weilin ei mainitse. Se ei myöskään ole tallentunut valokuviin, mutta Pitkästäsillasta on kuvia jo vuodelta 1866. Siltasaaren rakennuksistakin on täten etelärannalla sijainneet parhaiten dokumentoitu.

1866: "Vasemmalla vaskenvalajamestari G. Lindströmmin huvila, oikealla kauppaneuvos A. Gaddin huvila"
Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0

"puurakennuksia Siltasaaren rannassa"
Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0
1880-luku.
Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0
Alimmassa Kaisaniemestä kuvattu Rieksin huvila oli Weilinin mukaan saaren suurin 1800-luvulla ja sijaitsi "nykyisen Elannon kohdalta hiukan länteen" samoin kuin tapettitehdas, joka
muodostettiin niihin aikoihin sirkukseksi, jota siellä pidettiin, kunnes nykyinen Hippodromi valmistui. Johtajana oli kuuluisa Schumaan, jonka suvulla samalla kertaa oli sirkuksia Pietarissa ja Berlinissä. Ohjelmat olivat hyvin runsaat ja hyvät.
Blogissani olen kertonut sirkuksesta ja siellä esiintyneestä La Bella Theresitasta. Rieksin huvilan paikalle näittää kohonneen vuonna 1886 Söderlundin huvila, joka on kuvattu vuonna 1894.
Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0
Toisessa 1880-luvulle ajoitetussa valokuvassa on sillan toisella puolella myös varsin komea rakennus, joka on ollut olemassa ennen Rieksin huvilaa. Kaupunginmuseo ei ole esittänyt sille mitään tunnistusta.
Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0
Weilin jatkaa
Hiukan etempänä siitä oli idyllinen Mieritzin huvila ja vielä vähän matkaa siitä Krollin huvila ja myöskin Suomen Pankin ijäkkään johtaja Stenius-vainajan huvila, jonka senaattori Arvid Genetz (Arvi Jännes) osti. 
Saaren länsipäässä oli vielä kymmenkunta pientä huvilaa, joissa kesäisin asuivat Hesperian varieteen taiteilijat. Vasemmalla puolella Pikkusillalta tultaessa oli kauppias Kovinin huvila ja myymälä sekä n.s Langénin suuri kaksikerroksinen rakennus, joka oli rakennettu koridoorijärjestelmän mukaan ja josta työväki vuokrasi huoneen tai pari. Tämän pihamaalla oli silloin juutalaisten synagooga vaatimattomassa talorähjässä.
P. S. Oletko kiinnostunut Helsingin saarista, joita ei enää ole? Olen kirjoittanut myös Sompasaaresta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Rieksin ja Söderlundin huvila oli sama rakennus, omistaja vain oli vaihtunut ja kiiltävä peltikatto maalattu.
Sillan pielessä oleva komea tornihuvila oli Siltasaaren maamerkki, Stenbergin konepajasuvun huvila. (Rakennettu 1877-78.Julkisivu, mm. tornin ulkomuoto on muutettu kuvanmukaiseksi 1885. Lähde: Mstr:n rakennuspiirustukset Kaupunginarkisto)

Toinen nimetön kirjoitti...

Stenbergin huvilaan liittyen ote Siltasaari ennen ja nyt -kirjasta (s. 62): "Vanha Gaddin huvila rakennettiin John Stenbergin suunnitelmien ja piirustusten mukaan perusteellisesti uudelleen. Suuria osia rakennuksesta purettiin ja rakennettiin uudestaan ja kun remontti valmistui kevättalvella 1877, oli entisen vaatimattoman rakennuksen tilalla uutuuttaan valkoisena hohtava, idyllisen-pramea huvila jonka Pitkänsillan puoleiseen kulmaan oli noussut komea torni." Joissain yhteyksissä rakennuksesta käytetään nimitystä Valkoinen huvila.