Monikohan nykyajan lakimiehistä osaisi lähteä kaivelemaan 1700-luvun läänintilejä? Lehdessä Lakimies julkaistiin vuonna 1917 K. R. Ottelinin artikkeli
Pieni osviitta asiakirjain löytämiseen maakirjan ja läänin tilikirjan (landsbok) avulla, jossa hän m.m. antaa seuraavat käytännön neuvot
Riidoissa, jotka koskevat myllynpaikkaa, olen parissa tapauksessa saavuttanut yhtä onnellisen tuloksen.
Kuten tunnettu on, olivat myllyt vuoteen 1886 verolla. Kunkin kihlakunnan maakirjan lopussa oli tuohon astikka myllyluettelo, sisältävä paitsi muuta myllyn nimen, tilan, jonka maalla se oli, ajan koska mylly oli verollepantu sekä veromäärän. Verifikaattina veromäärästä on 1700-luvulla tilikirjaan (landsbok) oheenliitetty verollepanopäätös sinä vuonna, jolloin vero ensi kerran kannettiin, mikä vuosi kuitenkin usein on kahta tai kolmea vuotta myöhempi, kuin verollepanopäätöksen vuosiluku.
Kun nyt tiedetään, että (siihen aikaan kihlakunnanoikeuden antama) lupapäätös oli hankittava ennen verollepanoa, sekä että verollepanopäätöksessä aina mainitaan millä luvalla mylly on rakennettu, niin, ja kun lupaa hakiessa oikeus koskeen on yhdellä tai toisella tavalla näytetty, on selvää, että maakirjan ja tilikirjan avulla useimmiten löytää tärkeitä omistusoikeutta koskeen ja myllynpaikkaan koskevia selvityksiä. Olen onnistunut tilikirjan verifikaattien joukosta löytämään toisessa tapauksessa kuninkaallisen privilegion, toisessa tuomion, jotka molemmat todistivat hakijan omistusoikeuden myllynpaikkaan; muita vaikka en olisikaan näitä löytänyt, olisin kuitenkin saanut tietää privilegion tai tuomion päivämäärän, jolloin asiakirjat suuremmitta vaikeuksitta olisivat olleet löydettävissä toisesta paikasta.
Valitettavasti ei 1800-luvulla ainakaan Waasan läänissä ole myllyveron verifikaateiksi tilikirjaan liitetty verotuspäätöstä, vaan ainoastaan lääninhallituksen antama luettelo kyseessä olevana vuonna annetuista verotuspäätöksistä, jossa luettelossa päätöksen päivämäärä tosin on ilmoiteltu. Mutta kun lääninhallituksen arkisto on palanut, niin itse verotuspäätöstä ei löydy, josta taas johtuu että tätä tietä ei tässä läänissä saa selville lupapäätöksen antopäivää. Mutta muissa lääneissä pitäisi mielestäni verotuspäätöksen aina löytää lääninhallituksen arkistosta, kun sen päivämäärän on saanut tietää maakirjasta, ja verotuspäätöksen johdolla luulen että lupapäätös useimmiten on löydettävissä.
Kuva lehdestä Joulu 1910
1 kommentti:
Onpas hauskaa että toit tämän esille, täytyypä itsekin tutustua lisää. Mielenkiintoista kuulla miten lakimiehiä on käytetty tuohon aikaan tai ylipäätään millainen laki oli. Aihe on aina kiinnostanut koska ukki oli aikanaan lakimies myöskin.
Lähetä kommentti