Turussa syntynyt hovikelloseppä

Dahlströmin kortistoa digitaalisesti selatessani tuli eteen kortti, johon on kirjattu tiedonanto (?), että Tukholmassa 1771 porvariksi otettu kelloseppä Per Printz oli syntynyt Turussa. Viereiseen korttiin oli poimittu Turun kaupunginkirjastosta tieto, että saman niminen mies oli kirjoittanut kirja(se)n Försök til en historisk beskrifning, om wägg och byXsäcks-uhr, deras olika skapnad och inrättning, orsakerna til deras mer eller mindre ordenteliga gång ...  (1769). Ei-historioitsijan kirjoittamaa esinehistoriaa eli alkoi kiinnostaa.

KB:n Libriksestä näkyy, että Pehr on syntynyt vuonna 1743. Tällä rajauksella hyvin todennäköisesti oikea syntymä 6.11.1743 löytyi Turun ruotsalaisen seurakunnan kasteista. Ulrika Juveliuksen keräämissä Printz-tiedoissa tämä Niclas Printzin ja Beata Walterin poika Pehr on ilman kuolinvuotta eli sopisi Ruotsiin siirtyneeksi.

Kellonäyttelyssä esitetyn tiedon perusteella Pehr ei ollut vain kelloseppä vaan myös kuningatar Lovisa Ulrikan hovikelloseppä. Päätellen verkosta löytyneistä kuvista kellonsa päätyivät muutenkin varakkaille henkilöille,

Digitoiduissa sanomalehdissä Printz esiintyy vähemmän hohdokkaassa valossa. Valtiopäivämiehiä majoittaessaan hän oli vuokrannut lakanoita ja näiden palauttamista puitiin julkisesti Dagligt Allehandassa 3. ja 8.10.1771.

Huomattavasti informatiivisempi on Stockholmspostenissa 27.2.1789 julkaistu oikeuspöytäkirjaote. Siinä Pehr Printz kertoo olleensa porvari 21 vuotta, ensin 10 vuotta Tukholmassa ja sitten 11 vuotta Karlstadissa. Vuodet eivät täsmää tietoon, että hänet otettiin Tukholmassa porvariksi vuonna 1771, mutta Arne Söderberg artikkelissaan Karlstads Hembygdsbladissa 2013 on varma, että kyseessä on hovikellomestari, joka Karlstadiin vuonna 1777 tultuaan perusti perheen.

Käydessään Karlstadista käsin Tukholmassa vuonna 1784 Printz kutsui itseään kellosepäksi, mutta seuraavana vuonna ensin kauppiaaksi ja sitten tehtailijaksi (Dagligt Allehanda 2.7.1784, 30.5.1785, 17.12.1785). Vaikuttaa siis siltä, että hän on laajentanut taloudellista toimintaansa, joka oli tiukasti Karlstadissa. Kuitenkin sanomalehdessä 1789 julkaistun oikeusjutun  pointtina oli kyseenalaistaa Printzin oikeus toimia kaupungin valtiopäiväedustajana. Saatu julkisuus sai Printzin kirjoittamaan pitkän vastineen, joka julkaistiin Stockholmspostenissa 3.3.1789. Hänen kirjoittamansa toinen vastine julkaistiin Stockholmspostenissa 1.5.1789. Kun sanomalehtikirjoittelu ei riittänyt Printz valitti kohtelustaan kuninkaalle, jonka vastaus julkastiin Stockholmspostenissa 17.10.1789.

Tämän jälkeen en saanut kuin yhden osuman. Edellämanitussa kirjastotietokannassa ja huutokauppojen verkkosivuilla Printzille on merkitty kuolinvuodeksi 1820. (Kuin myös sukutaulussa, jonka mukaan - tätä kirjoittaessani - hän oli syntynyt Unkarissa.) Kuitenkin Postitidningarissa 11.3.1816 julkaistu ilmoitus mainitsee edesmenneen kauppiaan Per Printz Karlstadista. Ristiriidan selventämiseen vaaditaan arkistolähteitä, joihin minulla ei tätä kirjoittaessani ole pääsyä.