Kauppiaiden opaskirjat 1700-luvulla

Yksi verkkohakujen keväällä eteen tuomista yllätyksistä oli Wohlerfahrmer Kaufmann, jonka viidennessä, vuoden 1789 painoksessa Turun kauppaa kuvataan näin

Ensimmäiset ajatukseni: 1) olisipa muitakin Suomen kaupunkeja mukana tai 2) vastaava kirja Petter Sundin ajalta, mielellään kielellä, jota osaan lukea.

Aloitin lisätiedon haun 1700-luvun tutkijoiden FB-ryhmässä, jossa selvisi m.m. ranskalaisen vastineen nimi: Le parfait négociant. Siitä on Gallicassa painos vuodelta 1675! Valitettavasti ranskantaitoni ei riitä lukemiseen ja voin vain ihailla nimiölehden kuvaa.

Wikipedia vakuuttaa, että kirja on käännetty usealle kielelle. Alareunan WorldCat-linkki paljastaa, että englanniksi kirja on julkaistu viimeistään 1751 nimellä Lex mercatoria rediviva; or, The merchant's directory. Being a complete guide to all men in business... Digitoitua kappaletta ei ole vaikea löytää (esimerkiksi) ja sen sisällysluettelon perusteella kääntämisen lisäksi kirjaa on reippaasti lokalisoitu. Kauppa Englannista Ruotsiin ei ollut merkittävää ja se sai vain parin sivun kuvauksen.

Ranskalaisessa originaalissa (ainakin vuonna 1675) esitellään Tukholman mahdollisuuksia usealla sivulla, mutta Ruotsin hallinnoimalta alueelta on mukana sen lisäksi vain Riika.

Englantilaiset eivät toki joutuneet odottamaan opasta omalla kielellään 1700-luvun puoliväliin. Jo 1726 ilmestyi Daniel Defoen The Complete English Tradesman, joka Anthony Di Renzon (pdf) mukaan oli ensimmäinen maassaan. Defoe on tunnettu satiiristaan, mutta hän oli myös liikemies. Kirja on lentävää tyyliä, mutta ilmeisesti tarkoitettu otettavaksi tosissaan. Ainakin sen ajatuksia rehellisyydestä sekä velan käytöstä kaupanteossa pitää saada upotettua Petter Sundin tarinaan.

Credit makes the soldier fight without pay, the armies march without provisions, and it makes tradesmen keep open shop without stock. The force of credit is not to be described by words; it is an impregnable fortification, either for a nation, or for a single man in business; and he that has credit is invulnerable, whether he has money or no; nay, it will make money, and, which is yet more, it will make money without an intrinsic, without the materia medica (as the doctors have it); it adds a value, and supports whatever value it adds, to the meanest substance; it makes paper pass for money, and fills the Exchequer and the banks with as many millions as it pleases, upon demand.