Kustaa IV Aadolfin vierailun valmistelu Kristiinankaupungissa

Kirjoitin blogikirjoitussarjan jälkeen kirjan Kuningasparin kesämatka Suomeen 1802, jossa enemmän tietoa tästäkin osasta matkaa.
Walter Sjöblomin Kristinestads historia (1915) sisältää erillisenä jaksona selostuksen Kustaa IV Adolfin vierailuun valmistautumisesta sekä itse vierailusta (s. 474-478). Jotain vastaavaa lienee tapahtunut muissakin vierailupaikoissa, mutta joko lähteet eivät ole säilyneet tai paikallishistoriaa kirjoittaneet ovat niistä huolimatta jättäneet aiheen käsittelemättä. Niinkuin vuonna 1984 ilmestyneessä uudenaikaisessa Kristiinankaupungin historiassa.

Kuninkaan käskynhaltija lähetti Kristiinankaupungin maistraatille 28.4.1802 päivätyn kirjeen, joka luettiin maistraatille 10.5.1802. Näin kuultiin, että oli jokseenkin varmaa että kuningas tulisi Suomeen ja kulkisi läänin läpi matkallaan Oulusta Turkuun. Valmistelutoimet aloitettiin. Joku Tukholmassa kävijä osti 4 pientä tuliasetta (nickhake) ja ruutia, jotta kuninkaalliset voitaisin arvonsa mukaan vastaanottaa. Lisäksi pikaratkaisuksi Kaupunginlahden ylittämiseksi aloitettiin puisen proomun rakentaminen.

Heinäkuun 3. päivä saatiin tietää, että kuninkaallisten tulo osuisi 20. päivään ja he yöpyisivät kaupungissa. Samana päivänä maistraatissa kirjoitettiin ohjeet (tai määräykset?) kaupunkilaisille.

Ensinnäkin, sinä päivänä kun kuninkaalliset olivat tulossa ja sillä aikaa kun he olivat kaupungissa, ei mitään kotieläimiä, hevosia, lampaita, irtokoiria, vuohia ja kaikkein vähiten sikoja saanut olla vapaana tai edes näkösällä. Ne piti siis joko viedä kaupungin ulkopuolelle tai pitää sisätiloissa.

Toiseksi vastaanottoväkeen ei saanut ottaa imeväisikäisiä lapsia eikä pieniä lapsia, jotka eivät osaa olla hiljaa. Ja kolmanneksi piti laittaa siistit vaatteet päälle.

Heinäkuun 12. päivä määrättiin joitakin kaupungin merimiehiä hoitamaan tervehdyksen ja Kaupunginlahden ylityksen.

Kuninkaallisten vierailun takia kaupunkiin komennettiin 100 miestä Pohjanmaan rykmentistä, jotka kaupunkilaisten piti majoittaa.

Charta öfver Christinestad uti Österbottn och Vasa Län No. XC. Afmätt år 1751 af Landtmät. F. Bergentin afritad af underteknad år 1797 efter original Chart: som förvaras vid Öfver Intendents Contoiret F A Wiblingen. Lundin yliopiston kirjasto. CC BY-NC-ND 2.5

Aikataulussa pysyen kuninkaallinen seurue, johon kuului 96 henkeä, tuli Kristiinankaupunkiin 20.7.1802 iltaseitsemältä. Maistraatti, kaupunginvanhimmat ja papisto ottivat tulijat vastaan läntisellä tulliportilla ja kuninkaan luvalla ottivat tämän hevosten paikan ja vetivät vaunut raatimies Hanneliuksen talolle, joka toimi majapaikkana. Ohimennen kuningas näki, että Pohjanmaan rykmentin miehet pitivät paraatia torilla.

Kun torin varrella olleeseen taloon oli päästy laukaistiin Tukholmasta ostetut aseet tavanomaiset 128 kertaa kaupungin satamassa olleelta aluksilta, jotka oli koristeltu lipuin ja viirein. Sjöblomin mukaan tässä yhteydessä tapahtui valitettava onnettomuus. Yksi aseista murtui ja merimies Henrik Åman sai vammat, jotka johtivat kuolemaansa. Vastaavaa kuolemaa ei kuitenkaan löydy Hiskiin kirjatuista hautauksista.