Kustaa IV Adolf Turussa 15.6.1802

Kirjoitin blogikirjoitussarjan jälkeen kirjan Kuningasparin kesämatka Suomeen 1802, jossa enemmän tietoa tästäkin osasta matkaa.

Sanomia Turusta 15.6.1902 referoi ja kääntää Åbo Tidningin selostuksesta (19.6., 23.6., 14.7. ja 28.7.1802) tiedoksemme, että sata vuotta aiemmin

oli maisterin vihkiäiset, nekin tuomiokirkossa. Majesteetit olivat nytkin suvainneet tulla saapuvile antaen tilaisuudelle tavallista juhlallisemman leiman. Promoottori, kemian professori Johan Gadolin piti ruotsinkielisen puheen, käsitellen siinä sitä hyötyä, mikä taiteille ja tieteille on ollut jalokivien tutkimisesta, sekä sepelöi sen jälkeen filosofian maisteriksi 52 kandidaattia, niiden joukoussa 10 ruotsinmaalaista. Maisterikysymyksen esitti dosentti H. H. Fattenborg, ja siihen vastasi kandidaatti Carl Sahlberg. Päättäjäiset toimitti maisteri Nils Malin pitäen hyvin ylistävän kiitospuheen kunink. majesteeteille, ja lopettajaissaarnan piti rykmentin pastori Magnus Lauraeus. Juhlan aikana jaettiin yleisölle tunnetun runoilijan Michael Choraeuksen promootsioniruno, joka käsitteli ihmisarvoa ja päättyi kunink. majesteettien ylistykseen. 

Saman päivän iltapuolella kävi yliopistossa lähetystö, jota johti yliopiston silloinen rehtori, professori Schalberg, kuninkaan puheilla, kiittämässä yliopistolle osotetusta suopeudesta yleensä mutta etenkin sen uutta rakennusta varten myönnetystä raha-avusta. Samalla pyysi lähetystö hänen majesteettiansa palatessaan Turkuun korkean omakätisesti laskemaan uuden akatemiatalon peruskiven minkä hänen majesteettinsa myöskin suosiollisesti lupasi tehdä.

Kuninkaallinen seurue jätti Turun aamukahdeksalta 16.6.1802 (ÅT 19.6.1802). Hämeentullin kohdalla ammuttiin - tietenkin - 128 kunnialaukausta maistraatin ja porvariston toimesta (ÅT 26.6.1802).

Aleksanteri I:n Karjalan matkasta kertovan artikkelin (Aika 11-12/1908) alaviitteessä todetaan vertailutietona, että Kustaa IV Adolf saattojoukkoineen tarvitsi 245 hevosta kesäkiertueellaan 1802. "Siinä olivatkin sitten mukana mestarikokit apulaisineen, leipurit apulaisineen, pöydänkattajat, kahvinkeittäjät y.m., kuten eräästä säilyneestä luettelosta näkyy." Reitin varrella he tuskin ovat jääneet huomiotta, vaikka siitä ei muistitietoa olisikaan tallella.

Kuva Turun tuomiokirkon sisältä on Herman Geselliuksen piirros lehdestä Ateneum 9-11/1901