Kaikkea ei voi muistaa, mutta silti on outoa, että Helsingin 1680-luvun kävelyreitin työstössä pääsi yllättämään maaherran residenssin komeus Eino E. Suolahden kuvaamana (Helsingin kaupungin historia I s. 325-326). Rakentamiseen vuoden 1656 paikkeilla oli käytetty yli 2000 hirttä ja 30000 tiiltä. Tuloksena oli punaiseksi maalattu kaksikerroksinen hallinto- ja asuinrakennus, jossa oli suuri sali, pienempi sali, 3 asuinhuonetta ja 2 eteishuonetta, joita käytettiin toimistotyöhön. Erillisessä keittiörakennuksessa oli suuri keittiö, pieni kamari ja panimohuone. Tontille mahtui myös sauna, talli ja vaunuvaja.
 |
Kuvakaappaus Historiallinen Atlas -pdf:stä.
Voisiko joku toimija pliis julkaista tästä 1696-kartasta kokonaisen korkealaatuisen digikuvan vapaasti käytettäväksi? |
Residenssin tontti Helsingin laivasillan vieressä on merkitty karttaan roomalaisella ykkösellä, kakkosella sen puutarha ja pilvimäiset muodostelmat tarkoittanevat sijaintia jonkinlaisella mäellä. Suolahden mukaan sijainti 50-luvun Helsingissä on "suunnilleen nykyisen Kanavatorin kohdalta aina Ritarihuoneen puistikkoon asti" ja tuoreemman arkeologisen inventoinnin (
pdf) mukaan "nykyisen Aleksanterinkadun pohjoispuolella Ritarihuoneen puistikosta itään päin" / "nykyisen Meritullintorin pohjoispuolella ja Ritarihuoneen itäpuolella". Itselleni selkeämpää hahmottaa inventoinnin liitekartasta puutarha Hallituskadun ja Mariankadun risteyksestä ja itse residenssi Mariankadun talojen 7 & 9 tontteina. (Kartassa numerointi muuta kuin katuosoitteita.)
Miltä tällainen kokonaisuus on voinut näyttää? Löytyisikö Ruotsista vertailumateriaalia? Ensimmäiseksi tuli mieleen viime kesän piipahdus Mariestadissa, jonka museo oli saarelle rakennetussa komeassa pihapiirissä. Muistini ei ollut täysin väärässä, mutta Kulturvärden-lehden artikkeli (
pdf) kertoi, että 1600-luvun loppupuoliskolla kiinteistöt olivat huomattavasti surkeampia. Kylläkin samalla komealla paikalla.
Muiden residenssien löytämistä auttoi ruotsinkielisen
Wikipedian luokka Länsresidens i Sverige. Kävin läpi kaikki linnojen ulkopuolella olevat, mutta 1600-luvun rakennuksista ei oltu innostuttu kirjoittamaan. Ainakin yksi oli palanut eli puusta rakentaminen ei ollut tuntematonta. Visbyssä on vuonna 1645 maaherralle valmistunut residenssi, joka on varmasti komeampi kuin mihin Helsingissä oli varaa. Mutta täälläkin on varmasti pantu parasta ja kyllähän korkealla paikalla oleva kaksikerroksinen talo punaiseksi maalattuna näyttää "joltain", jos käytännöllisesti katsoen kaikki muut talot olivat yksikerroksia ja ehkä maalaamattomiakin.
Maalaamisella tavoiteltiin tiilen näköä, joten puuarkkitehtuuri jotenkin muistutti ajan kivistä? Tällä verukkeella alla piirros samaan aikaan Ruotsissa rakennetusta
Säbyn kartanosta, jonka rakennuttajan poika Axel Rosenhane toimi 1680-luvun alussa Helsingissä maaherrana.
Samaan aikaan valmistui myös
Louhisaaren kartano ja sitä suuresti muistuttava
Östermalma ja näiden kolmen perusteella uskallan väittää, että Helsingin maaherran residenssirakennuksen ulkonäkö oli hyvin todennäköisesti symmetrinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti