maanantai 16. toukokuuta 2016

Tampereen muistolaatasta kylään Heinolassa

Lauantain museopäivän reitityksen varrelle osui raittiustalon muistolaatta, joka pysäytti kolmiulotteisuudellaan. (Tampereen muistolaatoilla on oma sivustonsa. Niihin on luonut katsauksen myös Joel Niininen blogissaan.)

Pysähdyttyäni luin toisenkin laatan, jossa mainitusta Tampereen talouskoulusta tuli mieleen, että vaarini kertoman mukaan äitinsä Helmi Vilhelmiina Järventaus (s. 18.6.1891, k. 26.3.1963) oli suorittanut siellä kurssin.

Käytän tarkoituksellisesti ilmaisua kertoman mukaan, sillä vaarini puheissa mäkituvista tuli torppia, torpista taloja ja taloista kartanoita. Yritinkö mainintaa vuonna 2007 tehdessäni kirjaa Ilmavallaksi ja Ilmavaltana. Erkki Ilmavallan esipolvet ja nuoruusvuodet mistään tarkistaa? Tuskin. En kai ole edes ottanut käsiini Vuokko Lepistön historiikkia Sata vuotta Tampereen talouskoulussa. Puhumattakaan, että olisin selvittänyt missä koulun mahdollisesti tallella oleva arkisto on.

Paljon muuta on tullut 21 vuoden aikana tehtyä, mutta Helmi juurineen jäi ja unohtui edellä mainitun kirjani kuivaan sukutauluun. Esipolvistaan ei löytynyt mitään erityisen kiinnostavaa ja perheensä ei esiintynyt missään perheperinteen tarinassa. (Toisin kuin vaarini isän suku, jota tarkastelin uudestaan kesällä 2014: osa 1, 2 ja 3) En ole koskaan edes hakenut heistä tietoa digitoiduista sanomalehdistä!

Sukunimeksi otettu tilannimi Järventaus ei ole helpoimpia haettavia. Eikä asiaa auta se, että kyseessä on Mattilan tilan osa kylässä nimeltä Härkälä Heinolassa. Yleisiä nimiä hakiessa pitää käyttää yhdistelmiä, jotka saattavat rajata mielenkiintoiset tulokset pois. Tulos jäi siis laihaksi, mutta tarjoaa sentään vähän tietoa Härkälän kylän elämästä ja sen kehityksestä.
  • Kylässä oli metsää, johon ulkopuolinen saattoi hirttäytyä (Finlands Allmänna Tidning 3.12.1869)
  • Kylässä tapettiin iittiläinen mies 33 veitseniskulla (Hufvudstadsbladet 28.3.1873)
  • Kylän talolliselta varastettiin 12 vuotta vanha hevonen (Östra Finland 29.11.1889)
  • Kylään perustettu laulukööri esitti Hoosiannan Heinolan kirkossa ensimmäisenä adventtina. "Paljon ylevämmältä tuntuu, kun nuori nouseva sukupolvi harjoittaa laulua ja kirkko veisua, kuin että he kokoontuu maantielle suurin laumoin huutamaan koko maailman yhteistä rekivirttä ja pitämään jonkin epäsiveellisen huoneessa luvattomia tanssi huvia" (Jyränkö 29.11.1892)
  • Jyränkö julkaisi 19.4.1895 kyläläisen kirjeen, jossa kerrottiin että:
Härkälän kylä, joka on Heinolan pitäjän lounaisessa kulmassa, Lahden ja Heinolan välisen maantien varrella. Noin 5 vuotta takaperin oli kylässä aivan toisenlaiset melskeet kuin nyt. Kylään kokoontui melkein joka pyhäpäivä naapurikylistä niin paljon miehiä, että oli mainitun kylän raitilla niinkuin markkinat. Juotiin ja tapeltin sekä oman kyläläisten että vieraitten kanssa, että matkamiehen oli vaikea pästä rauhassa kulkemaan maantietä kylän läpi. Mutta nyt on jo kuitenkin toisin. Kylä on sittemmin paljon sivistynyt eikä kasaannu enään naapurikylistäkään juomamiehiä, kun ei ole enään juovuttavia juomia kylässä. Eipä tappeluitakaan kuulu kylässä niin kuin ennen. Jokainen tietää ja ymmärtää, että harvoin selvät miehet tappelevat ja matkamieskin pääsee jo rauhassa kulkemaan kylän läpi. Siitä kiitos ruununmiehille ja erittäinkin kylässä asuvalle poliisille, joka on sanut kylän niin paljon sivistymään. Kylässä on joitakuita vuosia ollut lainakirjasto. Kiertokoulua ei ole tosin ollut kuin kerran vuodessa, mutta pyhäkoulua ovat jotkut isänät pitäneet joka pyhä ja siitä kiitos heille. He ovat olleen ahkerat pyhäkoulun pitämiseen tähän asti ja sopii toivoa että niin ovat etteenpäinkin. Kansakouluhan se olisi sangen tarpeen, mutta siitä ei ole kuulunut vielä ainakaan mitään. 
Tässä välissä on hyvä vilkaista karttaan vuodelta 1914 ja todeta, että Järventaus ei ollut kyläraitilla vaan sivummalla. (Koskipää (kartano, Hartola) : Koskipään kartanon (Hartola) kartat (kokoelma) : Kartat : Heinolan pitäjä rajaseutuineen piirretty Maanmittauksen ylihallituksessa olevien karttojen ja paikkakuntalaisten tekemäin täydennysten perusteella. (Koskipää Ia* 38/- -))

Koulu saatiin historiikkisivun mukaan Vierumäkeen 1902 ja saman vuoden lopulla esivanhempani muuttivat Hartolaan. Toivottavasti eivät sivistystä pakoon. Ja toivottavasti eivät tervehtineet uusia naapureitaan ”Ollaaan Härkälästä eikä arkalasta!”

Näköjään tila on ollut myynnissä kolme vuotta sen jälkeen (Lahden lehti 6.8.1906) Lainhuutoja ja perukirjojakaan en kattavasti käynyt läpi vuonna 2007.

3 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Lapsuudenkotini Järventauksen nimi on edesmenneen isäni mukaan tullut sen edelliseltä omistajasuvulta. Oliko kuitenkin niin, että tila todella sijaitsi jonkin järven takana? Nykyisin ei seudulla ole mitään järven tapaista, mutta kerrotaan, että vaarini A V Kock olisi kuivannnut erään vesistön pelloksi. Pitäneekö tämä sittenkin paikkansa?
Marja-Leena

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Vastaus löytynee vaariasi vanhemmasta kartasta ja voi kannattaa myös tarttua paikallishistoriaan ja/tai kylähistoriikkiin.

Nimetön kirjoitti...

Kyseessä olisi ollut pieni lampi, jonka olemassa-olosta tuskin mitään dokumenttia löytyy.
Vaaristani A V Kockista kerrotaan muuten kansalaissodan ajoilta jännittävää tarinaa. Metsiä myöten olisi Järventaustan taloon tullut kaksi teini-ikäistä nuorta Urajärveltä. He kertoivat että punaiset olivat pakkovärvänneet heidät joukkoihinsa,ja että he olivat karanneet ja olivat nyt hengenvaarassa. Vaarini, Villeksi kutsuttu, oli pestannut heidät palvelukseensa, ja kun etsijät olivat tulleet, vakuuttanut, että he olivat hänen renkejään, eivätkä mitään karkulaisia. Jos vale olisi paljastunut, olisivat seuraukset olleet kohtalokkaat. Tarina lienee tosi, sillä se on kuultu kahdeltakin aikalaiselta. Siitä, ketä nuo nuoret olivat, ei ole mitään tietoa.
Marja-Leena