keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Ilmavallan torpasta (2/3)

Toisen sukupolven Ilmavallassa tuottivat Johan Erkinpoika (1826-1914) ja Eeva Maria/Leena Mikontytär (1830-1890). Lapsistaan lähes kaikki elivät aikuisiksi.

Juho Kustaa (s. 6.1.1850) eli Ilmavallassa vielä vuonna 1900 ja varmaankin toimi isänsä ikääntyessä pääviljelijänä. (RK 1863-1871 II s. 206, 1872-1879 II s. 814, 1880-1889 II s. 1087, 1890-1899 II s. 1147)

Matilda (s. 23.2.1851) lähti Ilmavallasta vuonna 1870 mentyään Ulrik Michelssonin kanssa naimisiin. Ulrik oli torpparina Urajärven Eskola/Hoivalan Maajoen torpassa vuoteen 1887, jolloin hänestä tuli tilan lampuoti vuoteen 1893. Ulrik oli vuosien 1894-1898 välillä lampuotina Vesivehmaan Ruukalassa ja sitten torpparina Vesivehmaan Abelissa. (RK 1863-1871 II s. 206, s. 186, 1872-1879 s. 790, 1880-1889 s. 1053, 1039,  1890-1899 s. 1109, 1350, 1216) 

Auroora (s. 6.10.1853) meni vuonna 1874 naimisiin. Aviomies Simo Simonpoika (s. 17.5.1849) oli vuokraviljelijän poika ja pariskunta asui ensin Simon lapuuden perheen kanssa Keltaniemen Ala-talossa vuoteen 1878, sitten Vesivehmaan Abelissa, Yrjölän Vähä-Äiniössä, josta muutettiin vuonna 1887 Vesivehmaan Pietilään. Vuodesta 1888 Simo oli vuokraviljelijänä Urajärven Anttilassa kunnes pariskunta muutti vuonna 1897 Hollolaan. (RK 1863-1871 II s. 206, 1872-79 s. 814, 303, 850, 1880-89 s. 979, 969, 1890-99 s. 1042)

Amanda Vilhelmiina (s. 5.3.1856), kuollut lastenkirjan mukaan 9.9.1861.

Helena Maria (s. 28.4.1859) vihittiin 6.11.1879 Urajärven Honnilan tilan Jokelan torpparin Karl Henrik Granbergin (s.10.2.1854) kanssa. Jokelassa syntyi poika Ferdinand 12.2.1881. Torppa vaihtui saman tilan Rantalan torppaan vuonna 1887. Torpan nimen perusteella yhdistettävissä vaarin muistelmapätkään "tässä nykyisen Rutalahden tien varressa Rantalassa oli emäntänä yks näistä tytöistä ja erikoisesti hän jäi mieleen hyvin suuren struuman takia. Minä muistan jossain hautajaistilaisuudessa kotonani kun olin varsin pieni lapsi ihmettelin sitä struumaa kun en ollut sellaista nähnyt se oli kovin suuri." (RK 1872-79 s. 814, 303, 850, 1880-89 s. 1214, 1557, 1243, 1890-99 s. 1130, 1132)

Ida Alviina (s. 6.12.1861) vihittiin 28.11.1888 Kalkkisten Iisakkilan Ristimäen torpparin Tobias Aabrahaminpojan (s. 7.2.1864) kanssa. Todennäköisimmin vaarin muistama Ilmavallan tytär, joka "oli naimisissa tuolla Rutalahden pohjassa. Hänellä oli tietysti se nimi kanssa mikä sillä isännällä oli, ne oli Kuusiniemiä nimeltänsä. Ja niillä oli lapsia ja sitä sukua on tänäkin päivänä jäljellä." (RK 1880-89 s. 1087, 328, 1890-99 s. 364).

Johan Maurits (s. 7.5.1864) muutti Ilmavallasta Kurkijoelle vuonna 1891 ja meni samana vuonna naimisiin Iida Maria Lindin kanssa (s. 6.5.1868 Asikkalassa). Tytär Minda syntyi 5.5.1892. He muuttivat Kurkijoelta Ilmavaltaan vuonna 1892 ja sieltä muualle Asikkalaan vuonna 1896. Vaarini muistelman mukaan Mauritz "aikuisena muutti Urajärvelle ja sen aikaisen käytännön mukaan otti sukunimen mikä miellytti se ei ollut mitään johdonmukaista nimen valintaa ja hän otti nimekseen Leponiemi. Hän oli hyvä rakentaja ja hän m.m. Ilmavaltaan rakensi vielä välirauhan aikana ennen kuolemaansa isohkon aittarakennuksen." (RK 1890-99 s. 1147, Kurkijoen tiedot Katihassa)


Nestor (s.11.2.1867) oli vaarini muistelmien (ja kirkonkirjojen mukaan) "palvellut Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonassa". Yllä kyseinen pataljoona äkseeraa hieman Nestorin palvelusaikaa myöhemmin eli vuonna 1901 Helsingin Kruununhaassa. Kuva SLS, Flickr Commons

Äitinsä perukirjassa vuonna 1891 Nestorin todettiin olleen "Asevelvoinen ja Helsinkissä". Lisäksi "hän toimi työnjohtajana; oli tuolla Verlan tehtaalla lähellä Kuusankoskea, missä nykyään on museo, selluloosamuseo ja sitten hän oli tässä Kymen uittoyhdistyksessä työnjohtajana, kun puita tuolta ylämaista Viitasaaren, Saarijärven ja Rautalammen reiteiltä Päijänteen läpi tuotiin sitten Kymijokeen ja edelleen alas. Hän oli tavattoman noin fiksu käytöksinen ja ulkonäoltäkin vähän semmonen en minä sano että keikari mutta se nyt kuvaa kuitenkin niissä oloissa häntä koska hän piti ulkonäöstään, vaatetuksestaan ja muusta parempaa huolta mitä yleensä paikkakunnalla oli."

Amanda Vilhelmiina (s. 24.4.1869) on vaarini mummo, josta enemmän huomenna.

Adam (s 24.12.1871) vaarini muistelman mukaan "meni naimisiin naapuritalon Ilmivallan Laura-tyttären kanssa. He viettivät lapsettomana pariskuntana, tosin vähän kesävieraita pitäen, elämänsä Hevossaaressa, siinä saaressa missä nykyään on paljon jo erilaista teollisuuttakin, tästä Heinolaan päin toisella puolen Ruotsalaisjärveä."

Ei kommentteja: