Pudottamalla loppu-e:n saippuatehtailijan perhe tuli näkyviin Helsingin saksalaisesta seurakunnasta tallennetuista historiakirjoista ylimääräisellä s:llä. Carl Joseph Caussé/Causé oli syntynyt Strassbourgissa vuoden 1828 paikkeilla. Hän oli tullut Suomeen ja mennyt naimisiin Maria Adolphine Lindqvistin kanssa ja aloittanut saippuatuotannon Töölössä vuoteen 1859 mennessä. Avioliittonsa ei ollut HisKin tallennuksissa, mutta epäilen, että Maria Adolphina oli yliopiston renki Johan Lindqvistin 19.6.1830 Helsingissä syntynyt tytär.
Elsassilais-suomalaiseen perheeseen syntyi ainakin lapset Marie Adelheid s. 6.11.1859, Karl Joseph s. 10.5.1863, Berthe Mathilde s. 28.9.1865 k. 21.4.1866 ja Berta Elisabet s. 24.3.1867. (Kuuluiko perheeseen myös Anna Josefina, joka meni naimisiin kauppiaan Johan Fredrik Alfred Thorn kanssa (Hufvudstadsbladet 13.5.1883)?) Nuorin lapsista ei koskaan nähnyt isäänsä, sillä tämä kuoli 9.11.1866. Leskeksi jäänyt Maria jatkoi tehtaan pyöritystä, kuten Taipale-tekstissäkin mainitsin. Sen taloudellista arvoa kuvaa verolistaus, jossa Töölön sokeritehtaalle on määrätty 120 yksikköä ja Maria Causélle 3 (Hufvudstadsbladet 9.7.1871).
Sanomalehdistä selviää, että poika Carl ei aikuisena keittänyt saippuaa vaan työskenneltyään 12 vuotta naisten vaatetuksen alalla avasi "uuden, komean naisten kappojen kaupan" Grand Magasin de Confections "Böckermanin talossa Esplanaadinkadun varrella n:o 33" (Uusi Suometar 5.9.1893). Poikansa täysi-ikäistyttyäkin Maria Causé jatkoi liiketoimintaa. Hän oli helsinkiläisen huonekalutehtailijan suurin velkoja ja toimi tämän konkurssissa uskottuna miehenä (Hufvudstadsbladet 23.2.1892).
Kun näiden jälkeen siirryin osoitekalentereihin ja huomasin hakutuloksissa perheen tyttären Bertan nimen vieressä osoitteen Kalliossa, kummastuin suuresti. Sivun avaus auttoi: kyseessä ei ollut hänen kotinsa vaan omistamansa kiinteistö. Osoitekalentereissa on kaiken muun mukavan lisäksi listauksia Helsingin talojen omistajista!
Vuoden 1885 listasta selviää, että Maria Causé omisti Fredrikinkatu 30:n kulmatalon. Tämän hän oli ostanut 2 vuotta aiemmin (Uusi Suometar 26.9.1883) ja omisti sen edelleen vuonna 1890.
Vuonna 1890 Carl Causé omistaa talon Rikhardinkatu 4:ssä. Vuoteen 1899 mennessä hän oli luopunut tästä, mutta hänelle oli siirtynyt Freda 30 ja hän oli hankkinut Meilahden huvilan 6 eli Tallbon. Äitinsä omisti maa-alueen Ås 19 ja sisar Bertha Kalliossa kolmannen linjan talon 10. Bertha omisti sen edelleen vuonna 1904, samoin kuin toisen talon Kalliossa.
Tarkemmin sanottuna Carl Causé osti Tallbon vuoden 1898 lopussa (Aftonposten 31.12.1898). Näin hän palasi lähemmäksi Humlebergia eli Humalistoa, jossa isänsä saippuatehdas toimi 30 vuotta aiemmin. Hän omisti huvilan vielä 1901, jolloin sieltä uutisoitiin ketun ampumisesta (Hufvudstadsbladet 25.11.1901). Kati Salosen ja Mona Schalinin tekemä Meilahden huvila-alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2014:1) kertoo, että Carl Causén omistuksen "aikana tehtiin moniakin muutoksia rakennuksiin sekä rakennettiin uusi vajarakennus arkkitehti Waldemar Aspelinin vuonna 1897 päivättyjen suunnitelmien pohjalta. Causén tilaaman puutarhasuunnitelman vuodelta 1899 on signeerannut helsinkiläinen puutarhuri Axel Ericsson".
Hieman ristiriitaisesti ympäristöhistoriallinen selvitys kertoo, että huvilassa toimii nykyään päiväkoti, kun taas Museoviraston sivustolla Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt todetaan Meilahden huvila-alueesta Mäntyniemen kohdalla "Niemellä olleesta Villa Tallbon huvilasta on jäljellä huvimaja." Kävin paikan päällä ja minusta päiväkodin rakennus muistuttaa huvilaa enemmän kuin huvimajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti