tiistai 19. tammikuuta 2016

Töölön Taipale ja Teurastamonkatu

Uuden kotiympäristöni historia jäi vaivaamaan vielä kirjallisuuteen kurkistamisenkin jälkeen. Karttoja nykytilanteen päälle tarkemmin asemoimatta olettaisin asuintaloni Pohjoisen Hesperiankadun Mannerheimintien päässä olevan entisellä Taipaleen maapalstalla. Mitä siitä on sanottavissa?

Että se oli kaupungin omistamaa maata ja vuoteen 1846 mennessä rajattu 48 tynnyrinalan alue, jota tarjottiin vuokralle (FAT 23.11.1846). Ilmeisesti 8 vuodeksi, kuten 8 vuotta myöhemmin (Helsingfors Tidningar 12.8.1854). Kaupungin arkistoista ehkä vielä löytyisi vuokraajien nimet ja vuokrauksensa ehdot.

Ensimmäisessä digitoidussa henkikirjassa, josta löysin Taipaleen erikseen merkittynä, on sen ainoan talouden päänä muurarikisälli Isak Walhelm (1860, KA U52:794v). Kolme vuotta myöhemmin mainitaan, että Taipaleessa on "Walhelmska villan" ja että tontista on maksettu 136 ruplan vuosivuokra (Helsingfors Dagblad 6.8.1863). Walhelmin perhe merkittiin Taipaleeseen vielä henkikirjassa 1865 ainoana (KA U57:1104v). Nyt kyseessä on "huvila Taipale" (Suometar 21.2.1865). Elokuuhun 1867 mennessä huvilaan oli muuttanut entinen aliupseeri Nikiforoff (FAT 6.8.1867).

Kovin houkutteleva alue ei ollut, sillä 25 vuoden vuokra-aikaan vuonna 1865 ei kukaan tarttunut ja kaupungin isät yrittivät sitten 30 vuotta ja lopulta 10 ja 30 vuoden vaihtoehtoja (Helsingfors Dagblad 16.1.1865, Hufvudstadsbladet 12.2.1867, 22.3.1867). Viimeiseen tarjoukseen tarttui saippuatehtailija Carl Josef Causén leski 30 vuoden vuokra-ajalla ja 850 markan vuosivuokralla (Helsingfors Dagblad 28.3.1867). Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan vuosivuokra on nykyrahassa 3473 euroa eli keskikokoisen asunnon yhtiövastikkeen luokkaa. Asuminen kaupungin ulkopuolella oli halpaa, mutta sinne vuokrakuskin kyydissä meno kalliimpaa, kuten hinnasto vuoden 1867 osoitekalenterissa kertoo:


Maria Causélle Töölö oli tuttua aluetta, sillä miehensä saippuatehdas oli toiminut Humlebergin huvilassa (Suometar 15.10.1866). Hän ei katsonut tarvitsevansa koko tonttia omaan käyttöönsä vaan haki sille alivuokralaisia, Hufvudstadsbladet 18.8.1869:
Henkikirjassa 1870 (KA U65:1286v) Maria Causén kanssa Taipaleessa asuu vahtimestarin leski ja tytär sekä entinen pehtoori vaimoineen. Pyörittikö Causé töölöläistä saippuatehdastaankin nyt Taipaleessa (Hufvudstadsbladet 5.4.1870)?

Henkikirjassa 1875 (KA U75:1488v) väkeä on huomattavasti enemmän:
Vuoden 1878 osoitekalenterissa M Causé on tehtailijatar Taipaleessa ja Taipaleen huvilaomistajina M. FrejM. HegeströmG. LindströmJ. Lukander ja H. Simenoff.

Vuoden 1885 osoitekalenterin julkaisuun mennessä Taipale oli siis kehittynyt huvilasta huvila-alueeksi:
Vuokra-ajuri Lukanderille mahdollisesti sukua ollut J. R. Lukander mainosti osoitekalenterissa 1888 toimivansa Taipaleessa messinginvalajana ja vuonna 1890 Lukanderien Taipale 5:sä toimi Nya Metallfabriks Aktiebolaget. Numeron 2 kohdalla mainittu portteritehtailija Robsahm pyöritti vuosina 1882-1894 Taipaleen tontilla panimoa Porterbryggeriet i Helsingfors - Helsingin Portteri Tehdas. Panimorakennuksessa toimi myöhemmin Färgaktiebolaget Color, joka mainosti osoitekalenterissa 1898:

Tämän selvityksen yhteydessä kävi ilmi, että nykyistä Hesperiankatua kutsuttiin 1880-luvulla ja 1890-luvun alussa länsipäässään sijainneen teurastamon mukaan Slagtarhusvägeniksi, jonka huvila 4 oli "Walhelms gård " ja jonka varrella "hyrkusklägenhet i villan Taipale N:o 6 i Tölö" (Hufvudstadsbladet 13.2.1886, 23.4.1893). Helsingin kunnalliskertomuksessa 1894 (pdf) mainitaan vesiposti Läntisen viertotien ja Teurastamontien kulmassa.

Jälkikirjoitus sarjassa "uskomatonta, mutta totta". Olin saanut tämän kirjoituksen kertaalleen valmiiksi ja valitsin luonnoksista seuraavaksi käsittelyyn otsikon "Tehdaskuva, Helsinki". Siinä oli vain linkki Hohenthal-kirjan teon yhteydessä osoitekalenterista löytyneeseen komeaan kuvaan. Siitä ei tarvinnutkaan miettiä jutun aihetta, kun huomasin tehdaskuvan alla nimen Taipale! Lisätty ylle ja sattuman kunniaksi vielä lähikuva alle.

Ei kommentteja: