Venetsialaiset maailmalla ja Suomessa

Keskikesällä Ruotsin radion Vetenskapsradio Forum käsitteli kansanperinnettä. Ensimmäisessä jaksossa vilahti venetsialaiset eli sikäläisittäin lyshelg Suomesta omaksuttuna kesäkauden lopetuksena. Mutta mistä juhla loppujen lopuksi on peräisin?

Varhaisin Venetsian ulkopuolinen löytämäni venetsialainen juhla, johon liittyy vesi ja valot, on Gallican digitoima lehtikuva Annecy-järvellä keisarilliselle parille järjestetystä juhlasta, ilmeisesti vuonna 1860 (vrt kansikuva).

Helsingfors Dagblad julkaisi 27.8.1874 jutun, jossa kuvattiin Ruotsin Mälaren-järvellä värillisillä lyhdyillä koristettuja kesähuviloita ja paatteja. Tämä oli "en "venetiansk" fest, såsom främlingarne utryckte sig." Seuraavana kesänä Helsingissä järjestetyssä juhlassa puistossa oli "monivärinen venetsialaisvalaistus" eli yhteys veteen puuttui (Hufvudstadsbladet 12.9.1875). Pyynikillä venetsialaisvalaistus yhdistettiin "vesi-ilotulitukseen" (Tampereen Sanomat 18.10.1879).

Ainakin valaistus oli osana "venetsialaisia öitä", joita sanottiin olevan monissa Euroopan kaupungeissa (Helsingfors Dagblad 1.10.1875, Östra Finland 29.6.1881, Östra Finland 25.7.1881). Ranskassa venetsialainen juhla oli osa kansallispäivän juhlintaa Boulognen metsässä, Seinellä tai Vincennesin metsässä (Helsingfors Dagblad 21.7.1880, Helsingfors Dagblad 23.7.1882, Wasa Tidning 27.7.1883, Åbo Tidning 19.7.1884, Finlands Allmänna Tidning 20.7.1885). Belgian 50-vuotispäiviin liittyi venetsialaisöitä ja -juhlia (Åbo Underrättelser 27.7.1880, Helsingfors Dagblad 23.8.1880).

Näihin mainintoihin ei sisälly siis mitään kuvausta juhlasta. Finlands Allmänna Tidning julkaisi 17.8.1880 fiktiivisen tarinan, jossa venetsialaisessa juhlassa paateilla oli lamppuja eli tämä oli tunnettu määritelmä

Helsingin Hesperian puistossa järjestettiin 11.9.1884 venetsialainen juhla, jonka ilmoituksessa (Helsingfors Dagblad 10.9.1884) ei mainita vettä, mutta kuvauksessa (Hufvudstadsbladet 11.9.1884) todetaan ilotulitukseen liittyvän venetsialainen juhla nimenomaan vesillä.

Jokin vuosi tämän jälkeen ovat Lauttasaaren ja sitä ympäröivien pikkusaarien kesäasukkaat aloittaneet perinteen, jossa venetsialainen juhla päätti kesäkauden. Lehdessä Lördagsqvällen kirjoitetaan 23.8.1890 että tapa "under de närmast föregående åren äfven varit vanligt".

Vuoden 1890 ohjelmassa oli sään salliessa nostaa lippu salkoon Grisen-saarella kello 2 iltapäivällä. Juhlaan osallistuvat kokoontuivat samalle saarelle kello kuudelta illalla, jolloin musiikki soi ja kalliolla sai tanssia. Valot saarella ja huviloilla syttyivät kello 8 illalla ja valaistuilla paateilla seilattiin kulkuueena pitkin selkää. Kello 9 ilotulitettiin useilla huviloilla.

Tämä lähellä nykyistä oleva juhla toteutui ainakin seuraavina vuosina samantapaisena (Lördagsqvällen 22.8.1891, 27.8.1892).

Kokkolassa ajoitetaan venetsialaisten synty 1800-luvun loppupuolelle. Ennen vai jälkeen Helsingin?