Ylösnousun jälkeen tehtiin joitain toimia ennen ensimmäistä ateriaa (1687). Aamiaista voitiin tarjota työpaikalle, ainakin puintia tekevälle palkkaväelle riiheen (1655). Jotain voitiin syödä ennen jumalanpalvelusta (1664). Ruokaa piti ainakin olla tarjolla jumalanpalveluksen jälkeen (1688). Irtotietona yhden päivän ateriat: aamulla leipäpala ja kaksi silakkaa sekä illalla leipäpala ja kaksi silakkaa (1696 ja samaa?).
Sunnuntaiaamun ruokana saattoi olla velli (1664), jonka kanssa voitiin tarjona silakoita (1696).
Puuroa keitettiin Kokemäellä ainakin kerran täyteen maitoon (1652). Rengille puuro ilta-ateriana oli lakkouhan paikka. Olisi halunnut silakkaa ja leipää. (1686)
Muu valmistettu ruoka ei esiinny kovin usein tuomiokirjoissa. Nauriskaalia keitettiin (1625, 1692). Nauriita pilkotiin ennen keittämistä, tietenkin (1683). Keväällä käytettiin pieniä nokkosia "nokkoskaaliksi" (1680). Lammasta syötiin (1649), sianlihasta tehtiin sylttyä (1700).
"Vanhan tavan mukaan kuuluisi Anolan kartanon valantehneille kalastajille oikeus kerran vuodessa syödä tuoretta keitettyä kalaa. Ei oikeutta vaihtaa kalaa juomiin." Siis esimerkiksi viinaan. Kyseessä oli lohi ja mahdollisesti siika. (1695) Päivätyöläisellä oli haukea laukussaan (1651). Kuivattuna.
Kala mainittiin useimmiten säilytysmuodossaan. Lahnaa ja siikaa kuivattuna (1623), lohta suolattuna ja savustettuna, siikaa suolattuna ja savustettuna (1634 , 1635, 1639, 1640, 1644, 1644, 1650, 1655, 1682, 1682, 1684, 1685, 1689, 1690), norssia suolattuna, lahnaa kuivatettuna ja suolattuna (1650, 1679), haukia, ahvenia ja särkiä kuivattuna (1657, 1657, 1659, 1684, 1685, 1689), säynäitä suolattuna (1688), silakkaa ja muuta keväällä pyydettyä kuivattuna (1693), silli suolattuna (1694). Kuivattu kala oli veroparseli (1625), Tukholmaan vietävä kauppatavara (1629, 1641, 1646, 1685), osa kymmenyksiä (1631). Riimisuolatulla särjillä pystyi korvaamaan niitynkäytön (1632), suolatulla siialla kalaoikeuden vuokran (1689).
Lihaa säilytettiin suolattuna (1622, 1650, 1688, 1690), mutta myös kuivattuna (1633, 1644, 1644, 1649, 1650, 1653, 1679, 1684, 1690, 1699, 1699) ja näiden yhdistelmällä (1693). Pari kertaa mainitaan savustaminen (1695, 1699). Ainakin kuivattua lihaa varastettiin aitasta (1644).
Makkaraakin voitiin varastaa aitasta (1633, 1641, 1647, 1650, 1675, 1689). Makkaroita oli säilössä ainakin ennen joulua (1675) ja Antinpäivän aikaan (1675).
Leipää säilytettiin aitassa (1695), josta sitä myös varastettiin (1633, 1675, 1680, 1697, 1697). Vaikkapa kerralla 12 ruisleipää (1634). Leipä saattoi myös olla ruokakomeron tynnyrissä (1680). Leipää annettiin evääksi lapsille lehdestentekoon (1622). Heinäladosta hävinneet leivät ja kolme juustoa olivat varmaankin myös evästä (1695 + 1695). Ratsumiehen eväinä oli 12 korppua (1633).
Juustoakin säilytettiin aitassa, josta sitä myös varastettiin (1633, 1647, 1653, 1680, 1690, 1697). Kuljetettaessa juusto saattoi olla askissa (1658). Se oli niin arvokasta, että tuli huomioitua perinnönjaossa (1654). Kokonaisia juustoja oli kalastavien eväänä (1678). Vietiin Tukholmaan (1693). Oli joko tuoretta tai vanhaa.
Omenasta on löytynyt vain yksi maininta, mutta silloin niitä oli tynnyrillinen (1648).
Selvä johtopäätös: aitan lukoilla ja avaimilla oli merkitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti