Aleksanterin- ja Kluuvikadun kulmassa (Aleksanterinkatu 40) oli ylioppilaiden suosima Löfströmin kahvila. Suomalaisen Nuijan jäsenet saivat "päähänsä, että vaadittiin suomenkielisiä kirjoituksia kahvilan ikkunoihin ja pusseihin liikkeen nimi suomen kielellä." Asiaa lähdettiin ajamaan lähetystöllä, joka sai tylyn vastaanoton. Kahvilanpitäjät eivät pelästyneet edes lakkouhkausta.
Sen pohjalaiset muuttivat sitten käytännöksi.
"He asettivat kadulle vahdit, jotka estivät ylioppilaita menemästä sisään. Kolme päivää oli kahvila tyhjänä, ja sitten ilmestyi ulko-oveen paperi, jossa oli suomen kielellä "Kahvila". Varmuuden vuoksi pojat menivät tiedustelemaan asiaa ja saivat vastaukseksi, että kun kesällä uusitaan kahvilan ikkunat, niin kirjoitetaan joka toiseen "Kahvila". Samassa kahvila täyttyi tungokseen asti." (s. 31)Vuonna 1881 syntynyt Katri Bergholm onkin sitten päässyt muistelemaan, että
Esplanadilla käyskenteli ylipäänsä ruotsinkielinen 'noblessi', suomenkieliset nuoret kulkivat Aleksanterinkadulla, ja heidän kokouspaikkanaan oli usein Löfströmin kahvila, 'Löffis', Kluuvikadun kulmassa.Kahvilan ikkunoista on näkynyt Kluuvinkatu 3, josta on otettu varhaisia valokuvia kesällä ja talvella.
Antilooppi-korttelin sivun mukaan "Kauppias E. J. Löfström oli ostanut Aleksanterin- ja Kluuvikadun tontin vuonna 1879 ja rakennuttanut sille Theodor Höijerin suunnitteleman nelikerroksisen asuin- ja liiketalon.". Helsingin kaupunginvaltuuston vuoden 1900 pöytäkirjojen (pdf) mukaan Aleksanterinkatu 40:ssä toimi anniskeluoikeuksin kondiittori Johan Walfrid Löfström. Löfströmi(e)n alkuperäinen rakennus jäi kehityksen alle vuonna 1907. Vastaavat omistusvaihdokset näkyvät HKA:n kortista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti