Turun ulkomaalaisten kortistossa ulkomailta tulleet käsityönopettajat eivät olleet iso ryhmä, mutta kiinnitin kahteen kuitenkin huomiota.
Hedvig Christina Ekenmark saapui piikansa kanssa Tukholmasta Turkuun 11.7.1833 toimenaan "informerar i vävnadskonsten" eli kutomisen opetus. Hänen tarjomastaan opetuksesta julkaistiin pitkä ja perusteellinen ilmoitus Åbo Tidningarissa 17.7.1833. Siinä viitattiin hänen veljeensä J. E. Ekenmarkiin. Myös kirjassa Anteckningar om svenska qvinnor (1864-1866) Hedvig on merkittävä ensisijaisesti perhensä jäsenenä.
Suomessa hän ilmoitti antavansa opetusta vuoden 1835 alussa Tampereella, toukokuussa Viipurissa ja syksyllä 1836 Oulussa (Helsingfors Tidningar 17.1.1835, Sanan Saattaja Wiipurista 25.4.1835, Oulun Wiikko-Sanomia 13.08.1836).
Saksilainen Johanna Susanna Ebert oli suutarin vaimo, joka tuli tyttärensä kanssa höyrylaivalla Tukholmasta Turkuun 16.6.1837 (Åbo Underrättelser 17.6.1837). Hän oli sitten "lärarinna i knyppelskolan" eli opettaja nypläyskoulussa, jollainen kaupungissa siis jo oli? Opetusuraa kiinnostavampaa oli tämän siirtolaisen perheen asettuminen Suomeen.
Aviomiehensä Gustaf Fredrik Ebert tuli Turkuun Lyypekistä 17.6.1838 ja sai 2.4.1839 passin palaamiseen Venäjän kautta Saksinmaalle. Häneen mukaana ehkä lähtivät perheen 10-vuotias tytär Vilhelmina ja 5-vuotias Gustaf Fredrik, joiden vuonna 1840 Turussa todettiin matkustaneen kotiseudulleen. Mutta vaimo ei ollut seurannut miestään vaan asui edelleen Turussa 8-vuotiaan Fredrikan kanssa vuonna 1841. He saivat passin 4.10.1841 Lyypekkiin.
Mutta eivät jääneet etelään. Perheen tytär Vilhelmiina tuli Turkuun Lyypekistä 27.7.1842. Johanna Susanna oli taas Suomessa vuonna 1844, jolloin hän tuli tyttärien ja kahden pojan kanssa Uudestakaupungista Turkuun 18.10.1844. Turussa syntyi 28.11.1844 suutarimestari Ebertin "eronneelle vaimolle" (frånskilda h:u) Johanna Meijer poika, joka kastettiin nimellä Herman Fredric. Hänet haudattiin 2.5.1845 aviottomaksi merkittynä. Myös 1.11.1845 syntynyt tytär Johanna Constantia kuoli nuorena ja haudattiin 16.3.1846 aviottomaksi merkittynä.
Turussa Johanna Susanna ilmeisesti asui lapsineen, kunnes tytär Christina Fredrika otti passin Helsinkiin 14.3.1846. Hänet vihittiin siellä perämies Karl Anton Rydbergin kanssa 19.12.1852.
Turussa Johanna Susanna vihittiin 17.12.1846 naulantekijämestari Johan Wilhelm Tallgrenin kanssa ja hänestä tuli Suomen alamainen. Ensimmäinen aviomies ei ollut kuollut vaan Johanna on merkitty määreellä "Skomak: Eberts frånskiljda hu:". Parille syntyi 12.9.1847 poika, mutta avioliitto jäi lyhyeksi. Johanna Susanna haudattiin 3.2.1848 ja poika 19.2.1848.
Johannan ensimmäisen avioliiton poika Gustaf Fredrik Ebert oli Suomen Turussa vielä vuonna 1853, kun kortiston tiedot loppuvat. Tytär Vilhelmina meni naimisiin 29.2.1848 ruotsalaisen positiivisoittaja Gustav Vilhelm Bladinin kanssa, joka Turun kastettujen listassa (1857, 1860, 1862) on kemisti.
Turun seurakuntien kirjanpidossa perheen kotipaikka oli Schneeberg Saksinmaalla. Kuva kaupungin torilta vuonna 1835 kirjasta Saxonia: Museum für sächsische Vaterlandskunde Wikipediasta ladattuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti