Viime talvena selaamani Fredrik Långin romaani herätti huomaamaan, että tietoni Napparin Tigerstedt-kaudesta olivat vähäiset tahi olemattomat. Ottaen huomioon, että juuri tämän perheen kaksi poikaa asuivat nykyisessä osoitteessani, josta tein pienen historiikin, oli "syytä" kerätä lisätietoa. Minkä jälkeen se pitää jakaa. Ja "kartano"elämän esittelyyn sopivat mainiosti kesälauantait huomisesta alkaen.
Nappari Kokemäen Ylistarossa oli aivan tavallinen talonpoikaistalo vielä 1880-luvun alkaessa. (Tosin se mainitaan entisenä kestikievarina rautatietöiden raportoinnissa.) Tilanne muuttui, kun tila laitettiin myyntiin vuonna 1884. (Oheinen leike Rauman lehdestä 6.12.1884)
Ostajaksi tuli kruununnimismies O. J. Malm. Liekö hän ehtinyt Nappariin muuttaakaan, ennenkuin joutui/päätyi paikkakunnalta poismuuton myötä myymään tilan eteenpäin. (Oheinen leike Satakunnasta 24.2.1886)
Malmilta Napparin osti Kokemäenkartanon omistaja Eugen von Knorring. Hänen lyhyeksi jääneen omistuksensa katkaisi kuolema 2.1.1887. Perikuntansa omisti tilan vielä vuonna 1895.
Perikunnan omistuskaudella oli käynnissä rautatien rakentaminen. Syksyllä 1891 Napparin mailla työtä tekivät löysivät maasta miekan, jota luulivat kultaiseksi, ja "kaksi kupuraa suuresta lasisilmäin muotoisesta soljesta, joista kaarimainen keskiosa on hävinnyt". Muinaismuistot toimitettiin Helsinkiin "kruunun lunastettavaksi". Tietävämpien tarkastelussa miekan valmistusmateriaaliksi paljastui pronssi. (Muinaismuistorekisterin mukaan solkia oli vain yksi.)
Sivistys siis läheni Napparia rautatietä(kin) pitkin, mutta vielä keväällä 1892 kokemäkeläinen ampui tilan läheltä naarassuden, joka oli liikkunut alueella pari päivää. Rautatien linjausta on sittemmin muutettu, mutta vanhalle pohjalle 80-luvun alussa tehty pyörätie (Kokemäen "baana"!) auttaa paikan päällä hahmottamaan kuinka lähellä Napparia junat kulkivat ja ylittivät maantien. Aivan pihapiirin läheisyydessä oli radanvartijan tupakin.
Vuonna 1899 Napparin osti kapteeni Severin Tigerstedt, von Knorringin lesken veli. Sisarusten isä oli tullut Kokemäelle 1850-luvun lopussa sahayrittäjäksi eli Severin Tigerstedtille paikkakunta ei ollut vieras.
Lähteet:
Rauman lehti 6.12.1884
Björneborgs tidning 24.2.1884
Satakunta 24.2.1886, 13.3.1886
Kaisa Kyläkoski: Kamariherra, Herrassöörinki ja Kokemäenkartanon torpparit. 2009 s. 81, 103-104
Kokemäen henkikirja 1895 T200:4437, 1900 T233:4430
Rautatiestä, miekasta, sudesta: Rauman lehti 7.11.1891, Westra Finland 20.4.1892, 23.4.1892, 18.2.1893, Muinaismuistorekisteri.
Sukutilat webissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti