Kosketeltavat asiat: 3. Arkistoitu tooga

Kurssin kolmannessa osassa aloitettiin 1830-luvun erikoisesta vaatekappaleesta, jota oli käyttänyt Harvardin opiskelija. Kysymällä oikeita asioita se kertoi aikansa historiasta.

Piti miettiä sitä miten sitä oli käytetty, sillä vaate saa merkityksensä käyttötavasta. Tässä tapauksessa käytettävissä oli piirros vastaavasta sekä käsityökirja, jossa sama malli oli molemmille sukupuolille ja kaiken ikäisille sopiva kotitakki. Harvardin opiskelijat olivat siis tuoneet sen uuteen ympäristöön ja luoneet nuorisomuodin.

Lisämerkityksiä löytyi kun tarkasteltiin omistajan suhteita sukupolvensa ajattelijoihin, jotka olivat opiskelleet Harvardissa samaan aikaan. Lisäksi huomioitiin vaatteen materiaalin eli puuvillan poliittiset merkitykset aikana, jolloin orjuutta alettiin kritisoida.

Lopuksi oli tehty vaatteesta käyttökopio. Virttymättömästä kankaasta tehtynä modernin opiskelija päällä se näytti melko rajulta. Pukemisen yhteydessä saatiin lisäymmärrystä vaatteen rakenteesta ja toiminnallisuudesta.

Lukuläksynä oli Thoreaun kirjasta Walden pätkä, jossa hän kritisoi muotia ja vaatteiden sosiaalisia merkityksiä laajemminkin. Sitä piti reflektoida suhteessa luokkatoverinsa takkiin sekä johonkin omaan vaatekappaleeseen. Lisäksi omasta vaatteestaan piti etsiä yhteyksiä aikamme poliittisiin, taloudellisiin tai sosiaalisiin ilmiöihin.

Hieman erikoisesti kuvaan asettelemani nykyään Kokemäellä sisätiloissa ja yksityisoloissa käyttämäni paita oli 80-luvun puolivälissä (muistaakseni) äidin ulkomailta tuoma tuliainen, jota käytin ylpeänä koulussa. Ulkomaanmatkailu olisi siis yksi mahdollinen konteksti. Toinen kulttuuristen symbolien kansanvälistyminen 1900-luvulla. Ja tekijänoikeudet kolmas.