Sissi Travels on kulkenut pitkin Helsinkiä ja sai Kansallismuseokäynnistä irti ainakin useampia ajatuksia turkiksista. Helmi Liiketalousopiston opiskelijat kävivät museossa 31.10.2013 ja heidän matkailun oppimispäiväkirjaansa syntyi kolme kirjoitusta: 1, 2, 3. Todennäköisesti samasta ryhmästä blogissa Wernasiaa ja mahdollisesti samaan ryhmään kuului Opaspalveluiden kurssin puitteissa liikkunut Tiilan-blogin kirjoittaja, joka ei ollut
kyseisessä museossa koskaan ennen käynytkään, eli ihan kiva oli käydä kattomassa miltä siellä näyttää. Yleisesti tykkään kyllä museoista, mutta alkuun vähä hirvitti kun vitriinit oli täynnä pelkkiä nuolenpäitä ynnä muita, mutta kyllä se siitä sitten kiinnostavammaks muuttu.Hänelle oli opastuksessa selvinnyt kuppikivistä, että
muinaiset ihmiset hieroivat koloja kiviin, ja laittoivat koloihin uhreja, esim. marjoja, viljaa ym., jotka vainajien henget sitten hakivat pois. Myös murheet sai laittaa koloihin, ja esi-isien henget hakivat nekin.Ensikertalainen Smirge oli myös ollut opastetulla kierroksella. (ja käy opaskurssia Helmessä). Hänestä Kansallismuseossa esillä olleet kuppikivet olivat kiinnostavia.
En ollut ennen kuullut kuppikivistä, saati nähnyt sellaista. Oli mielenkiintoista, mihin tarkoitukseen kuppikiviä oli alun perin kätetty.Näitä siis oppaanplantut tulevat toistamaan uransa ajan, tilaisuuden tullen. Taannoisen alueradiojutun jälkiä korjailtiin vihdoin eilen toisella alueradiojutulla. Arkeologi Eeva-Liisa Schulz myöntää siinä, että "Varmuudella niistä ei tiedetä juuri mitään". Tästä huolimatta Agricolan Tavastia-ketju on jo 18-sivuinen.
Uhrikuoppiin jätettiin esim. viljaa suvun vainajille, haltijoille sekä maahisille hyvän onnen ja suosion toivossa. Jonkin kansanperinteen mukaan kuppikivien koloihin saattoi myös jättää murheita ja näin päästä eroon surutaakasta.
Lisäys 29.11.2013. Löytyi vielä yksi raportti blogista Six feet under the stars.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti