Kirja-aarteita ja -aarteista

Syksy edistyy ja jonain päivänä on se kamala sää, jolloin ei halua lähteä ulos edes käydäkseen kirjastossa. Mitä vaihtoehtoja on silloin tämän blogin arkistoissa koluamiselle? (Valokuva: George Eastman House, Flickr)

Project Gutenbergiin tulee jatkuvasti lisää suomenkielisiä kirjoja. Satunnaisten tarkistusteni perusteella vain ja ainoastaan yhden miehen eli Tapio Riikosen ahkeruuden ansiosta. [Korjaus 6.6.2014: ei ihan]

Suhteellisen äskettäin Kansalliskirjasto läväytti digitaaliseen arkistoonsa valikoiman tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta otsikolla Kirjallisuuspankki. Tällä hetkellä 592 nimekettä, viimeisimmät päivitykset elokuun lopulla, joten ehkä päivittyy vielä tästäkin. Erillisenä kokoelmana Kansalliskirjasto tarjoaa Samuli Paulaharjun teoksia. Ja Aarteiden joukossa on 1800-luvun kirjallisuutta.

Näissä ei ole Jalmari Finnen kirjoja, mutta muistini mukaan niitä oli digitoituna jossain. Tuskainen haku ei tuottanut tuloksia, mutta Kotuksen korpuksia selaillessani löysin kirjat uudestaan. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksessa on todennäköisesti päällekkäisyyttä edellä mainittuihin, mutta tietääkseni ainoa valikoima Kiljusten seikkailuja.

SKS:n digikirjasto ei ole laaja, mutta ehkäpä laadukas. Siihen ei ole linkitetty SKS;n digijulkaisuja: Kalevala, Elias Lönnrotin kirjeenvaihto ja Aleksis Kiven Nummisuutarit – digitaalinen editio.

Reijo Valta on kirjoittanut puhtaaksi jatkokertomuksia ja lyhyempiä lehtijuttuja. Wikiaineistossa on kaunokirjallisuutta suomeksi.

Ruotsinkielisen kirjallisuuden joukossa on Projekt Runebergissa muutama suomenkielinenkin kirja.

Litteraturbanken tekee Facebookiin houkuttelevia nostoja, kuten oikealla näkyvän 1758 painetun lasten lukukirjan sivun. Voinut hyvin olla käytössä suomalaisissa perheissä.

Kirja-aarteita on kuukausittain nostettu esiin myös Turun kaupunginkirjastossa, joka juhlii 150-vuotisuuttaan. Vaikka ei pääse paikan päälle ihailemaan kirjoja, voi niistä lukea korkealaatuisen oloisia artikkeleita verkossa. 

Vanhoja kirjoja on esitellyt myös Reijo Valta blogissaan:
Comeniuksen sarjakuvat ja Daniel Medelplan ja aapiskukko.

Niin ja Arkistolaitos julkaisi pdf-versioina Vanhat käsialat ja asiakirjat. Joista voisi vihdoinkin opiskella jotain hyödyllistä. Ellei olisi niin paljon muuta lukemista...

Jo mainittujen lisäksi  Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran verkkosivuilta 420-sivuinen e-kirja Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä sekä Kulttuurin vuosikello-verkkomateriaali.

Lukematta on vielä Kotiseutuliiton Kotiseutututkimuksen ABC -nettikäsikirja ja Kotiseutu-vuosikirja 2013. Ja Jessica Parland-von Essenin ja Kenneth Nybergin Historia i en digital värld, jota pitäisi kommentoida nyt eikä vasta sen valmistuttua. Paineita.