Olen Härkien jälkeläinen!

Tiistaina oli onnen päivä. Kävin Porissa, jonka kirjastossa sain ensimmäistä kertaa käsiini Genos 2/2013:n, jossa on Veli Pekka Toropaisen artikkeli Kokemäen Säpilän Paturi ja Haistilan Härkälän nimismiessuku. Ja kuten Toropainen oli minulle lupaillut, siinä oli se puuttuva palanen, jolla juureni liittyvät Härkälän 1600-luvun isäntiin! Tuomiokirjatutkimuksella Toropainen oli myös saanut tolkun kyseisen vuosisadan isännistä niin, että voin väittää olevani myös Härkälän 1500-luvun isäntien jälkeläinen. Ihanaa! (Kaaviossa tiedot Antti Heikinpojasta alaspäin Toropaisen artikkelista ja ylöspäin kirjastani Yli-Forbystä Kyläkoskeksi.)

Ja miksi tämä on upeampaa kuin viime viikonloppuna löytämäni "uudet" 1600-luvun pappisesi-isät (Kiitos Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli ja sen päivittäjät!), ruotsalaiset aatelisjuuret tai lukuisat muut 1500-luvun talonpoikiin ulottuvat esivanhempiketjut? Identiteetti on pään sisässä ja Haistilan kylä osa lapsuuttani. Siellä emännöi mummoni sisko ja siellä isäni harrasti 80-luvun alussa kalkkunoiden ja lampaiden kasvatusta. Itsekin olin ainakin kerran heinää haravoimassa. Voi olla, että päässäni viiraa, mutta minusta on upeaa ajatella, että samoilla mailla ovat liikkuneet esivanhempani jo 500 vuotta sitten. (On myös mukavaa, että Härkälän isännät olivat lautamiehiä ja nimismiehiä. Rusthollareitakin jo 1500-luvun lopulta.)

Toropainen on tehnyt niin hienoa tuomiokirjatyötä, ettei kaltaiselleni hutkijalle jää paljoa tehtäväksi. Ainoa kohta, jossa huomasin pienen aukon oli Tuomas Matinpojan vaimo Kaisa Bengtintytär. Hänet haudattiin ilmeisesti 1679, ainakin oli elossa vielä 1677. Syntynyt siis todennäköisesti 1600-luvun alussa, ellei 1500-luvun viimeisinä vuosina. Kaimani veljeksi Toropainen mainitsee Sigfrid Bengtinpoika Priian, mutta ei lähde tämän perusteella hakemaan Kaisan alkuperää. Priia on talo Harjavallan Pirilässä ja SAY:n perusteella Sigfrid isännöi taloa vuoteen 1676. Oli ollut isäntänä ainakin vuodesta 1656 ja vielä aikaisempi SAY näyttää melko selviksi vanhemmiksi edellisen isäntäparin Bengt Paavonpoika ja Karin Eskilintytär. Mahdollisesti siis myös Kaisan vanhemmat.

Bengt oli isäntänä ainakin vuodesta 1620 ja häntä edelsi patronyymin puolesta isäkseen sopiva Paavo Laurinpoika, joka maksoi tilan veroja vuonna 1580 ja ilmeisesti jo 1565. Häntä edeltänyt Lasse (Lauri?) vuodesta 1548. Ja näin käsillä upouusi todennäköinen 1500-luvun esi-isä, josta en innostu yhtään, kun pitäisi kartasta palauttaa mieleen, missä Pirilä on. (Lisätietoa Priian alkuvaiheista tietenkin Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedostosta.) 

Toropainen lopetti artikkelinsa siihen, missä rippikirjat alkoivat. Alla pari sukupolvea Forsby-kirjan pohjalta (s. 20-22) ja Hiskiä sekä Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloa hyödyntäen.

Antti Heikinpoika oli syntynyt vuoden 1665 paikkeilla, haudattu 12.8.1750. Vaimonsa Maria. (SAY, RK 1727 s. 124, 1746 s. 124). Lapsia:

• Tuomas, s. 1697 ks. alla

Tuomas Antinpoika (s. 1697 k. 11.8.1754) viljeli Härkälän tilaa yhdessä vaimonsa Lisa Antintyttären (s. 1700, haud. 7.4.1765) kanssa. (SAY, RK 1727- s. 124, 1746- s. 124, 1752-). Lapsia

• Antti, s. 1719. Vaimo Maria Erkintytär Hassalasta, menivät naimisiin 11.5.1746 Kokemäellä. Härkälän puolikkaan isäntä isänsä kuoleman jälkeen (RK 1760).
• Margrareta.
• Taneli, s. 1722. Vaimo Anna Antintytär Villiön Hyörältä, menivät naimisiin 14.10.1750, Kokemäellä. Härkälän puolikkaan isäntä isänsä kuoleman jälkeen (RK 1760).
• Tuomas, s. 1725, haudattu 11.9.1798.
• Anna s. 1730. Avioliitto 28.5.1749 rusthollari Tuomas Juhanpoika, Lappi Tl. Iiro Karin puhtaaksi kirjoittamien Lappi Tl. henkikirjojen perusteella Tuomas saattoi olla Ylikeerestä. Ja tähän tulokseen Kari on päätynytkin sukutaulussaan Ylikeeri Seikkula.  
• Henrik, s. 20.1.1731 k. 27.12.1796. Ylioppilas.
• Maria s. 1735. Avioliitto 3.12.1755 varakorpraali ja rakuuna Mathias Flinckenstierna
• Lisa s. 1738. Avioliitto 31.5.1761 Juha Juhanpoika, Köyliön Kankaanpään Heikkalasta (RK 1757).
• Johan, s. 15.6.1744, haudattu 24.11.1768. Hukkui Köyliönjärveen.