Vuodenajan kunniaksi kuva Ernst Ludwig Kirchnerin maalauksesta. Wikipaintings
Viime viikon Vetenskapsradion historia aloitti vadelmista, joita alettiin viljellä 1700-luvulla kruunun tuella. Suomi oli marginaalisesti mukana, sillä vadelman hyödyllisyydestä kirjoitti (vai esitti?) vuonna 1778 pohjanmaalainen Isak Wargelin opinnäytteen Om nyttan af hallon i hushållningen. Mainittiinkohan moinen taannoin selaamassani marjahistoriikissa? Ehkä, ehkä ei.
Olikohan siinä hyödynnetty edes puutarhojen tilasta 1800-luvun alussa tehtyä tilastoa? Toisiin marjoihin näin siirtyen Hannu Salmen blogiteksti Oma maa mansikka kesältä 2010 päättyi toteamukseen "Mansikka on mansikka, ja mustikka tulee vasta kaukana perässä." Tästä tuli ensin mieleeni äskettäin lukemani lastenkirja, jossa omenat voittivat mustikat.
Ja sitten mieleen palasi viikonlopun bussilukemisena ollut Mikko Hiljasen pro gradu Kieleen kätketty katolisuus : suomalainen reformaation jälkeinen kansanuskontokulttuuri, jossa todetaan
Marjoista mustikan mielleyhtymät ovat negatiiviset. Tämä nousee esiin esimerkiksi edellä esitetyssä runossa, jossa mustikka tuo mustat sukat. Mustikan huonoutta kuvataan runoudessa myös seuraavasti...Suomessa reformaatio ei tuottanut levottomuuksia, jotka olisivat jättäneet lähteisiin jälkiä. Mitä nyt kirkkohopeat hävisivät. Yksityiskohdat ks. Olle Källström: Medeltida kyrksilver från Sverige och Finland förlorat genom Gustav Vasas konfiskationer (1939) .
Toisin oli Saksassa, jonka tapahtumia Dan Carlin setvii tuoreimmassa HardcoreHistory-podcastissaan. Kestoa ohjelmalla on 4 ja puoli tuntia enkä ole päässyt kuin alkuun. (Apropoo, Saksassa on digitoitu Johan Adolf Lindeföfin Den kateketiska undervisningen i Finland ifrån reformationen intill den stora ofreden : Historisk teckning vuodelta 1858. Niin ja reformaatio vs. uskonpuhdistus -kysymyksestä kirjoitin viime vuonna.)
Loppuun pääsin Vetenskapsradio historian jaksossa. Puutarhasta siirryttiin sinkkumiehiin, joita käsittelevä Dan Lindströmin projekti Ensamma män i en övergångstid. Den ogifte mannen i det svenska samhället 1750-1870 on verkkosivun mukaan saanut rahoitusta jo 2009. Siitä tuli mieleen tietenkin Tiina Miettisen viime vuotinen väitöskirja Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun, jossa perehdyttiin naisten avioitumiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti