Näinä "Heinillä härkien kaukalon" -aikoina sopinee kaivettavaksi esiin Turun kenraalikuvernementin kylvö- ja karjaluettelot 1719-1719 (7067a, 1/2 f. 1-289) ja jatko-osansa (7067b, 2/2 f. 290-847). Perusteellisimmin joulun hengen omaksuneet voivat nauttia jopa tästä ruudusta, joka sai minut jossain määrin harmistumaan (Kokemäkeäpä, tottakai.)
Onneksi Kokemäeltä oli muutama lukukelpoinenkin sivu ja pääsin toteamaan, että "normaalia" kyläjärjestystä oli hämäävästi aloitettu noudattamaan, mutta sitten alkaa sekasotku, jossa kylien talot olivat erillään toisistaan. Slaavilaista otetta? Tai entisen tavan osanneet vihollista paossa?
Oikea pitäjä oli yksinkertaista paikantaa, sillä kummankin nidoksen alussa oli konekirjoitettu hakemisto. Mutta mistä löytyvät sarakkeiden selitykset? Niitä ei ole toistettu jokaisen pitäjän kohdalla, mutta jollain ilveellä kaikissa järjestys sama? Muutakaan ei voi olettaa, joten kopsataan Euran kohdalta.
Utsäde eli kylvö on kiitettävän selvä. Vasemmalta oikealle (eli alhaalta ylös käännetyssä otteessani): ruis, ohra ja kaura tynnyreinä ja kappoina.
Karja tarjoaa hieman enemmän haastetta. Vasemmalta oikealle (eli alhaalta ylös käännetyssä otteessani): hevosia, härkiä, lehmiä, nuoria lehmiä, lampaita. Uskallan väittää, korjaukset kommenteihin. (Otsikoista oli keskustelua SukuForumissa. Näköjään eivät kuttaaltaan samanlaiset.)
Karja-aiheen komistukseksi Valentin Serovin (1865-1911) maalaus suomalaisesta karjapihasta vuodelta 1902 (Wikipaintings).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti