keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Uskollisista palvelijoista

Maanantaiset käyntini Kari-Matti Piilahden sukututkimuksen teemakurssilla ovat jatkuneet, vaikken olen pariin viikkoon aiheista kirjoittanut. Tällä viikolla oli neljäs kerta ja minulle vihdoin valkeni, että tunnit alkoivat 18:15 (kuten olin kyllä kalenteriini kirjoittanut) eikä 18:30 (kuten ulkomuistin). Olen vähän ihmetellytkin miten kaikki muutkin olivat hyvin etuajassa paikalla...

Tällä kertaa aiheena oli palvelusväki ja työläiset. Ei minulle täysin vieras asia, mutta tunnilla mietityn perusteella yksikään virallisista esivanhemmistani ei ole ollut merkittävää aikaa palveluksessa, ennen 1900-luvun palkkatyön aikaa. Mutta piikoja ja tehdastyöläisiä on kyllä tullut muuten matkan varrella vastaan.

Forsby-kirjaa tehdessä aioin tehdä analyysiä "talon uskollisista palvelijoista", mutta huomasin yhdellä rippikirjan vilauksella, että piiat ja rengit tulivat ja menivät. Ensiajatus oli, että esivanhemmissani oli työnantajina jotain vikaa. Mutta jostain selvisi sama minkä Piilahti kertoi maanantainakin: palvelusväki oli liikkuvaista eikä paikallaan pysyvää kuin Astrid Lindgrenin Vaahteramäellä.

Tottakai osa pysyi paikallaan ja heille jaettiin siitä hyvästä Suomen Talousseuran palkintoja. Luulin viitanneeni näihin Talousseuran palkintoihin useasti täällä blogissa, mutta tekstihaulla löytyi vain kaksi pätkää: Talousseuran mitaleita ja Seuraelämää 1801 Kokemäellä. Virheellinen mielikuvani ehkä johtuu vieläkin tallessa olevista sanomalehtihakutuloksista, joita piti käyttää kun aiheet loppuivat...

Piilahti esitteli SSS:n sivuille sanomalehdestä puhtaaksikirjoitetun listan Talousseuran palkinnoista vuodelta 1879 ja mietti ääneen, että vastaavia varmaan oli painettu aiemminkin. Vahvistin tämän myös omaksi näkemyksekseni ja ettei jäisi jossitteluksi tein oppitunnin jälken testihakuja ajalta ennen vuotta 1860. Tuloksia oli niin paljon, etten ryhtynyt niitä puhtaaksikirjoittamaan. Vastaavaan työekonomiseen päätelmään tulin aikanaan talousseuran painettuja vuosikertomuksia selatessani, mutta jos joku joskus innostuu tekemään 1800-luvun palkituista matrikkelia, niin suosittelen lähteeksi ao. vuosikertomuksia sanomalehtien sijaan.

Palkittujen joukossa oli myös tehdastyöläisiä, mikä oli itselleni yllätys. Olin hahmottanut talousseuran pelkästään maatalouteen keskittyväksi.

Tehtaisiin liittyen vasemmalla Alvar Cawénin maalaus tehdasympäristöstä vuodelta 1919 (Wikimedia). Forssan museo on tehnyt verkkonäyttelyn Kutomo elää!

Epävirallisissa juurissani on sahan esimies, joten linkitän tähän vielä esimerkin edellisen vuosisadan vaihteen sanomalehtien tietoannista yksittäisestä laitoksesta: Kaunissaarelta raportoitua 1878-1900, Kaunissaarelta raportoitua 1905-1910.

Ei kommentteja: