Lehmän historiasta maahanmuuttoteoriaan

Nyt pännii. Kirjoitin viikonloppuna kolmen muistiinpanosivun perusteella todella hyvän tekstin perjantai-illan esitelmästä. Sitten kopsasin tiedostot väärin päin ja sinne män koko juttu. Pitää yrittää uusiksi ulkomuistista.

Kyseessä oli Suomalais-Ugrilainen seuran kokous ja esitelmää piti Auli Bläuer otsikolla Karja ja ihmiset: mitä suomalaisten kotieläinten varhaishistorian tutkimus voi kertoa ihmisyhteisöistä? Bläuer keskittyi luihin, joihin on erikoistunut, mutta mainitsi, että karjan esihistoriasta voidaan saada tiedoa myös DNA- ja isotooppitutkimuksella. Näiden käyttö on vasta alkamassa Suomessa.

Luuaineisto Suomessa on pientä ja säilynyt lähinnä palaneena. Lajien tunnistus ei ole yksiselitteistä, mutta parhaimmillaan voidaan vetää johtopäätöksiä eläinten elämästä. Nuoret todennäköisesti teurastettu syötäväksi ja vanhat olleet voimantuottajia.

Kun Bläuer pääsi varhaisimpaan nautalöytöön asti, muistin siitä äskettäin kertoneet uutiset. (Äskettäin on Ylen uutisen perusteella kaksi vuotta sitten.) Muistin myös omat tuhahdukseni siitä, että hautaan laitettu hammas ei todistanut ympäristön karjatilanteesta yhtään mitään. Hammas on voinut olla arvoesine, joka on tuotu jostain ihan muualta. Bläuerin esityksestä selvisi, että hampaita oli kaikkiaan viisi. Hauta on skandinaavistyyppinen röykkiö länsirannikolla, joten hampaat voivat hyvinkin olla tuontitavaraa.

Tuontitavaraa, ennemmin tai myöhemmin, oli myös karja ja laktoositoleranssi. Bläuer nimittäin kertoi meille, että eurooppalaisten laktoositoleranssi on peräisin yhden ainoan ihmisen geenimutaatiosta. Mutaation leviämisnopeuden perusteella vaikuttaa siltä, että karjankasvattajat ovat levittäytyneet ympäri Eurooppaa ja syrjäyttäneet laktoosi-intolerantit asukkaat. Duodecimin pääkirjoituksen muotoilulla

Mikä sitten selittää suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten hyvän laktoosinsiedon, jos maitoa ei ole aikuisiässä juotu? Luontevin selitys näyttäisi olevan laktoositolerantin kivikautisen väestön siirtyminen Keski-Euroopan maidontuotantoalueilta meille. [...] Hyvä laktoosinsietokyky, yksi biologisista ominaisuuksistamme, auttaa siten meitä ymmärtämään omaa alkuperäämme ja Suomen varhaista asutushistoriaa.

PS1. Verkkotietoa etsiessäni löysin Ylen artikkelit

• Luolamies ei syö sokeria! 
• Luolamies ei syönyt pikaruokaa 
• Miksi suomalaiset sietävät hyvin maitoa? 

 PS2. Bläuer puhui myös siirtymisestä keräilystä maatalouteen. Mieleeni tuli tämä Horrible histories -video.