Yhteydet Ruotsiin eivät tietenkään katkenneet kuin leikaten kun Suomesta tuli osa Venäjää. Suomalaisia koskevia ilmoituksia löytyy ruotsalaisista sanomalehdistä myös vuoden 1809 jälkeen, alla muutamia esimerkkejä.
Inrikes tidningar julkaisi 15.6.1811 kaksi kuulutusta. Ensimmäisessä kaivattiin tukholmalaisen Eric Gråån perillisiä, sillä näillä oli osuus tämän Kokkolassa kuolleen veljen, tullimies Lars Dahlströmin pesään. Jälkimmäisessä yritettiin selvittää avioliiton esteettömyyttä. Inkoossa 1779 syntynyt Jacob Malm oli ollut merillä kolmisen vuotta, muuttanut Tierpiin 1809 ja edellisenä syksynä ryhtynyt rengiksi Hagan Österbyn tilalle.
Tukholmassa aikoi keväällä 1820 naimisiin merimies Abraham Frimodig, joka oli syntynyt Keuruulla ja oleskellut Ruotsissa vuodesta 1812 alkaen. Ensimmäinen kuulutus esteettömyyden varmistamiseksi julkaistiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 7.6.1820.
Tenholan Bredvikissä syntynyt Isaac oli vuoden 1790 paikkeilla lähtenyt Ruotsiin oppiakseen puutarhamestariksi. Sukulaiset Suomessa eivät olleet hänestä kuulleet. Isän perintö piti saada jaettua, joten veli J. Wikblom kuulutti Isaacin perään sanomalehdessä Post- och inrikes tidningar 11.8.1825. Osoitteensa sopi jättää Tukholman parmaajille, joko Nybron tai Blasieholmenin luo.
Sanomalehdessä Post- och inrikes tidningar kuulutettiin 23.7.1832 seppä Anders Grönlundia, joka oli kadonnut jonnekin Ruotsin valtakuntaan. Häntä kaivattiin Tenholassa, sillä isänsä seppä Anders Grönlund oli kuollut 12.4.1831 ja perintö piti saada jaettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti