sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Löydettyä


Etsiskelin Museot online -kannasta sopivaa kuvituskuvaa tänne. Rajasin vuosiksi 1600-1700 ja tulosten joukossa hieman yllättävästi yllä näkyvä sulkukartio. Ilmeisesti siksi, että käyttöajaksi on talletettu '1970 - 200'. Luulisi syöttösysteemin voivan tarkistaa, että jälkimmäinen luku on edellistä suurempi?

Suketus koki SKS:n kansanrunousarkiston mainion palvelun:
Olin varautunut jättämään jonkinlaisen materiaalitilauksen maanantaita varten, mutta avulias päivystäjä alkoikin kaivaa minulle mappeja esiin saman tien, ja soitti vielä apuvoimiakin paikalle, kun ei ensin ollut varma, mistä etsimäni aineisto löytyy. Kaksi laatikollista litteroitua muistitietoa läjähti pöydälle, ja jo alustava selailu osoitti, että sieltä löytyy juuri sitä, mitä haluan etsiä.
Blogissa Livet på Fiskars museum loppui Yläruukkia esitellyt sarja. Eva löytöretkeili Kansallismuseossa.

Jukka Laajarinne kannusti lähimatkailuun. Hän myös hypotisoi "Koska kieli on yksi ajattelun keskeisimmistä alustoista, voidaan pikkulapsia seuraamalla muodostaa käsitys vaikkapa esisokraattisen ajan ihmisistä tai kivikautisesta ajattelusta. "

Nordiska Mussetin blogissa Digitala medier i skolans historieundervisning. Europeanan kohennuksista kirjoitettiin in English blogissa Kadmeian letters.

Blogissa Temps de récupération tehtii merkintöjä von Becker-suvun historiaan.

Rivitutkija tutustui tietokoneiden esihistoriaan.

Otto tuotti ajatusvirtaa tutkimuksestaan.

Before the automobile on suomalaisen pukuhistoriaharrastajan blogi. Paljon hienoja kuvia.

Salla Brunou haastaa lukemaan 1900-luvun suomalaista realismia eli Sydänvikaisia pienviljelijöitä verta oksentamassa. Jenni luki Venny Soldan-Brofeldtin kirjan Merimajamme ja me. Outi Pöyry luki Taavetti Heikkisen päiväkirjaa “Rintaman poliisi”. Tampereen Aikalaisessa Taina Repo arvioi kirjan Tammerkoski ja kosken kaupunki. Viimeinen nummuliitti kommentoi kirjaa Kaljuuden ylistys ja muita ylistyksiä :
Jotain ihan muuta. Kirja on siis kokoelma ylistyspuheita ja kirjoituksia noin vuodesta 400 eaa 1400-luvulle asti. Teoksessa ylistetään kaikenlaisia asioita Troijan Helenasta koiriin ja kärpäsiin. Jotkut teksteistä olivat varsin viihdyttäviä, mutta toiset ovat vaan niin eri maailmasta, että täytyisi olla historian tutkija, että niistä pystyisi nauttimaan. Suosittelen retoriikasta tai historiasta kiinnostuneille.
Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tuoreehko (?) verkkolehti Hiiskuttua sisältää m.m. opinnäytteiden esittelyjä.

SukuForumilla äskettäin runo ja keskustelua talonpojan työkaluista. Agricolan keskustelupalstalla jankattu tällä viikolla aiheista Historia kielipoliittisena lyömäaseena ja Historiallisen tiedon taso Suomessa.

3 kommenttia:

Kari Hintsala kirjoitti...

"Luulisi syöttösysteemin voivan tarkistaa, että jälkimmäinen luku on edellistä suurempi?"

Mielenkiintoista, piti oikein tarkistaa. Ainakaan meidän käyttämällämme Musketilla ei ole mahdollista antaa tuollaista vuosirajausta, vaan ohjelma huomauttaa siitä. Museot Onlineen on viety materiaalia eri järjestelmistä, joiden välillä on eroja.

Museot Onlinen seuraava inkarnaatio löytyy
täältä, vielä pilottiasteellaan.

Suketus kirjoitti...

Voin jatkaa Kansanrunousarkiston kehumista suurella sydämellä: homma jatkui taas tänään ja kaikki sujuu edelleen nohevasti. Yksi laatikko on jo selätetty!

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos Kari lisätiedosta ja linkistä, joka vei mielenkiintoiseen suuntaan.

Suketus, kävin lukemassa tuoreen blogitekstistisi ja näköjään arkistotyöskentelyn realiteetitkin alkavat valjeta. Kansanrunousarkistossa olen itsekin saanut niin ylitsevuotavan ystävällistä kohtelua, että suorastaan hämäännyin. Nimeni ja tutkimuskohteeni muistettiin parista käynnistä ja usean kuukauden jälkeen.