Falun, Dalarnas museum ja Kristine kyrka

Pysäys Dalarnas museumissa jäi vähän hätäiseksi, sillä piti ehtiä kirkkoon (jonka aukioloajoista minulla oli sitten väärät tiedot). Esillä oli kansanperinnettä ilman ajoituksia. Lukuunottamatta paikallista maalausperinnettä, jonka huippukausi oli 1770-1870. Museokaupasta löytyi niistä onneksi hyvä kirja, että saan kaikessa rauhassa tutustua. Museokaupassa oli myös yksi kappale Daniel Westlingin juuria esittelevää kirjaa, josta Suomessa tehtiin iso numero. Tein muistiinpanoja, mutta huomasin myöhemmin SukuForumilla lähes samaan aikaan jo raportoidun vastaavat tiedot.Sitten kirkkoon. Sieltä piti löytyä esi-isäni Harald Lybeckerin epitaafi. Mielessäni oli pikkuriikkinen toivo myös jonkun toisen esivanhemman hautakiven löytymisestä, joten kun heti sisään tullessa oli kuusi kiveä seinälle nostettuna...

... jees!! Erik Sohlbergin ja vaimonsa kivi erinomaisessa kunnossa, teksti helposti luettavissa! Valokuvattiin ja varmuuden vuoksi kirjoitettiin vielä teksti muistiin.


Kirkon sisätilat oli maalattu suunnilleen yhtä järkyttävällä sinisellä kuin Tyrvään Olavin kirkko.

Sanasta epitaafi oli minulle syntynyt mielikuva melko yksinkertaisesta tekstitaulusta. Kiersin kirkon siis kokonaan ennenkuin bongasin Haraldin taulun:

Vastaavia massiivisia vaakunoita olin jo nähnyt Riddarholmenin kirkossa ja miettinyt onko niitä todellakin kuljetettu hautajaiskulkueessa pienempien edeltäjiensä tavoin?

Hotellihuoneessa oli perinteiseen tapaan raamattu ja vartin selailun jälkeen löysimme Sohlbergien hautakiveen kaiverretun säkeen. Säkeestä 1. Kor 15:43 osa "Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa."