Vetovoimaa oli kuitenkin tarpeeksi, että esitystä varten matkustin Helsingistä Satakuntaan historiallisen sateisena viikonloppuna. Enteet eivät olleet otolliset, mutta esitys vei minut eilen illalla mukanaan. Ehkäpä juuri siksi, että tarinan vaiheet eivät olleet ennestään tuttuja? Mieleen nimittäin tuli taannoinen Aurora-kokemus, josta en pitänyt alkuunkaan yhtä paljon.
Yhteistä näille teatteriesityksille oli minimalistinen lavastus ja yläluokkainen päähenkilö kronologisessa tarinassa. Ja episodinen rakennekin. Ajallisesti ja maantieteellisesti Maire oli lähempänä, mutta se tuskin oli ratkaisevaa. Paremmat näyttelijät tai käsikirjoitus?
Suurin osa Mairen sivuhenkilöistä jäi kiiltokuviksi, mutta sekään ei haitannut kokonaista. Käsikirjoittaja oli onnistunut minulle sopivasti valitsemaan kohtauksia, joista syntyi mielekäs kokonaisuus. Joka ei tietenkään ole koko totuus.
Mutta herätti mielenkiinnon muita totuuksia kohtaan. Mitä tapahtui Mairen veljille? Miksi Mairen yksi setä oli Kauvatsalla juuri ennen vuoden 1918 sotaa?
Wikipedian lisäksi lisätietoa voi ilmaiseksi verkossa hakea Biografiakeskuksen talousvaikuttaja-artikkeleista Walter Ahlström ja Harry Gullichsen. Historiallisesta sanomalehtiarkistosta löytyi tietoja kesäkuun 1906 kuolemantapauksesta, johon näytelmän unissakävelykohtauksessa viitattiin. Muolaan Suursaaren sahanhoitajaa, omistajaa (Mairen isä), prokuristia ja työnjohtajaa oli metsästä ammuttu ja yksi miehistä kuoli.
Kuvassa Heidi Rantakeisu Mairena. Janne Alhonpää, Porin teatterin lehdistökuvat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti