Eilinen lyhyt arkistokäynti tuotti huomattavaa editystä, mutta kun metodi oli niinkin yksinkertainen kuin "katso nyt sitä rippikirjaa vielä kerran", niin ei siitä huvita kirjoittaa.
Niinpä poimin kirjanmerkkilistastani linkin Kontenttiin, joka ilmoittaa tulleensa päivitetyksi tänään. Sääli, etten ole kiinnostuneempi Kokemäenjoen kalatuksesta; siitä löytyi lukuisia artikkeleja. (Kannattaa käyttää katkaistua hakutermiä, jotta saa erilaiset taivutusmuodot kerralla katsastettua.)
keskiviikko 5. joulukuuta 2007
tiistai 4. joulukuuta 2007
Tapaus Maria Elisabet Theet
Kokemäellä haudattiin 27.6.1801 Villiön kylästä 58-vuotias neiti Maria Elisabet Theet. Hiskistä löytyy vaivattomasti vastaava kastetieto vuodelta 1743. Rippikirjoja selaten selviää, että hän asui synnyinkodissaan Villiön Simulassa ensin vanhempiensa, veljensä ja siskonsa kanssa ja sittemmin leskiäidin ja veljen ja lopulta kahden kesken veljensä Henrik Theetin kanssa.
Henrikin ja Maria Elisabetin Hedvig-sisko meni naimisiin pitäjänapulaisen Matts Sundvallin kanssa ja he asuivat kasvavan perheensä kanssa Simulassa vuoden 1766 paikkeilta. Kokemäen vihkitiedot puuttuvat vuosilta 1764-1770, mutta henkikirjojen avulla avioliiton voi melko tarkasti ajoittaa. Vuoden 1764 henkikirjassa Matts on ilman vaimoa pappilassa ja Hedvig tyttärenä Simulassa. Seuraavana vuonna Matts asuu edelleen pappilassa, mutta nyt hänellä on vaimo nimeltä Hedvig. Ajoitukseen sopii hyvin rippikirjassa näkyvän esikoisen, Johanneksen, syntymäaika 14.5.1765.
Eli oliko tässä jotain ongelmaa? Lähinnä se, että Tapio Salminen uunituoreessa pappismatrikkelissaan kirjoittaa Matts Sundvallin kohdalla (s. 148)
Mahdollinen selitys, josta aiheutuu uusia ongelmia, Salmisen (tai hänen lähteensä) tulkinnalle on se, että Matts Sundvallin pojan Johanneksen äidiksi on kastemerkinnässä merkitty Maria Elisabet Theet. Kummeina ovat kirkkoherra vaimoineen sekä Marian ja Hedvigin veli Henrik Theet. Onko uusi isä ollut niin tohkeissaan, että unohti vaimonsa nimen kastemerkintää kirjoittaessaan? Vai vanhuudenraihnainen kirkkoherra kastajaisoluiden vaikutuksenalaisena seonnut sisaruksissa? Vai onko kirjaus tehty rehellisesti ja oikein, jättäen turhat selitykset pois?
Henrikin ja Maria Elisabetin Hedvig-sisko meni naimisiin pitäjänapulaisen Matts Sundvallin kanssa ja he asuivat kasvavan perheensä kanssa Simulassa vuoden 1766 paikkeilta. Kokemäen vihkitiedot puuttuvat vuosilta 1764-1770, mutta henkikirjojen avulla avioliiton voi melko tarkasti ajoittaa. Vuoden 1764 henkikirjassa Matts on ilman vaimoa pappilassa ja Hedvig tyttärenä Simulassa. Seuraavana vuonna Matts asuu edelleen pappilassa, mutta nyt hänellä on vaimo nimeltä Hedvig. Ajoitukseen sopii hyvin rippikirjassa näkyvän esikoisen, Johanneksen, syntymäaika 14.5.1765.
Eli oliko tässä jotain ongelmaa? Lähinnä se, että Tapio Salminen uunituoreessa pappismatrikkelissaan kirjoittaa Matts Sundvallin kohdalla (s. 148)
”1. puoliso”...”Maria Elisabeth (Lisa) Theet, s. 3.6.1743 k. 1764?, 2. puoliso edellisen sisar Hedvig Theet”Täh? Unohdin tosin tarkistaa pappilan sivun rippikirjasta 1760-1765. Simulan sivulla Maria Elisabetilta puuttuu ehtoollismerkinnät vuodelta 1763, eli pika-avioliitolle + erolle jää teoreettinen aikaikkuna.
Mahdollinen selitys, josta aiheutuu uusia ongelmia, Salmisen (tai hänen lähteensä) tulkinnalle on se, että Matts Sundvallin pojan Johanneksen äidiksi on kastemerkinnässä merkitty Maria Elisabet Theet. Kummeina ovat kirkkoherra vaimoineen sekä Marian ja Hedvigin veli Henrik Theet. Onko uusi isä ollut niin tohkeissaan, että unohti vaimonsa nimen kastemerkintää kirjoittaessaan? Vai vanhuudenraihnainen kirkkoherra kastajaisoluiden vaikutuksenalaisena seonnut sisaruksissa? Vai onko kirjaus tehty rehellisesti ja oikein, jättäen turhat selitykset pois?
maanantai 3. joulukuuta 2007
Sodasta arkeen
Eilen lähti viimeinkin kulkemaan Johan Pihlin Suuren Pohjan sodan kokemusten kuvaus. Ei se valmiiksi tullut, läheskään, mutta puolen vuoden lepuuttelun jälkeen jotain sentään "paperilla". Keväällä kirjoitin auki toisen esi-isän Suomen sodan, joten marsseissa läpi (toisinaan talvisen) Suomen alkaa olla jotain tuttua. Joku voisi järjestää rekonstruktioreissun autenttisissa vaatteissa? Ei tarvisisi odottaa minua paikalle.
Yksi tiesulku on ollut katselmuspaikkakunta "Dalsbo". E oli kirjoitettu/luettu a:ksi ja paikkakunnaksi oli tarjolla kaikenlaisia asemapysäkkejä. Alkuperäinen tulkitsija tarjosi vokaalivaihtoa -> verkkohaku löysi sivun, jossa oli sekä sanat Delsbo ja Tompta -> sivun tekijä kertoi s-postitse, että paikkakunnalla Delsbo on Tompta-niminen kylä, nyk. kirjoitusasu Tomta -> Tarvittava todistus minulle.
Yksi tiesulku on ollut katselmuspaikkakunta "Dalsbo". E oli kirjoitettu/luettu a:ksi ja paikkakunnaksi oli tarjolla kaikenlaisia asemapysäkkejä. Alkuperäinen tulkitsija tarjosi vokaalivaihtoa -> verkkohaku löysi sivun, jossa oli sekä sanat Delsbo ja Tompta -> sivun tekijä kertoi s-postitse, että paikkakunnalla Delsbo on Tompta-niminen kylä, nyk. kirjoitusasu Tomta -> Tarvittava todistus minulle.
perjantai 30. marraskuuta 2007
Kallista olisi...
... teettää koko sukututkimus ammattilaisella. Lähetin maanantaina 4 lyhyttä tuomiokirjaotetta 1600-luvulta tulkittavaksi ja sain tulokset tänään. Lasku 150 euroa.
Tästä on helppo laskea kustannusarvio koko Tuokosta poimitun listan (89 juttua, osa pitkiä)selvittämiseksi. Ja myös aika-arvio. Rahasumma on sitä luokkaa, että en taitaisi laittaa menemään edes lottovoiton jälkeen. Jollei kärsivällisyyteni ja itseluottamukseni äkillisesti parane, taitavat loput jutut jäädä katsastamatta. Pistän paukut Kokemäen 1700-lukuun, kun kerran Kokemäen historiasta tuli siihen niin vähän tilkettä.
Onneksi kuitenkin olen löytänyt Suomesta ammattiauttajan, jonka palvelu on pelannut ensiluokkaisesti sekä tulosten että ystävällisyyden ja nopeuden puolesta. (Matti J. Kankaanpään yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.genealogia.fi/tutkim/index.htm .)
Tästä on helppo laskea kustannusarvio koko Tuokosta poimitun listan (89 juttua, osa pitkiä)selvittämiseksi. Ja myös aika-arvio. Rahasumma on sitä luokkaa, että en taitaisi laittaa menemään edes lottovoiton jälkeen. Jollei kärsivällisyyteni ja itseluottamukseni äkillisesti parane, taitavat loput jutut jäädä katsastamatta. Pistän paukut Kokemäen 1700-lukuun, kun kerran Kokemäen historiasta tuli siihen niin vähän tilkettä.
Onneksi kuitenkin olen löytänyt Suomesta ammattiauttajan, jonka palvelu on pelannut ensiluokkaisesti sekä tulosten että ystävällisyyden ja nopeuden puolesta. (Matti J. Kankaanpään yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.genealogia.fi/tutkim/index.htm .)
1800-luvun tutkiminen
Toisinaan näkee kommentteja, että rippikirjalliset ajat ovat haastettomia sukututkimuksen kohteita. Saanen esittää eriävän mielipiteen. Ilman Hiskin apua olisi jäänyt moni perhe paikantamatta muuttojen jälkeen ja erinäisiä henkilöitä on edelleen hukassa.
Vampulasta Paattisiin muuttaneet Salomon Axell ja vaimonsa Johanna Magdaleena Gottleben ovat lapsiensa kohtalon osalta edelleen aukko tutkimuksessani. Turun suunnan ystävällinen ihminen tarkisti puolestani, ettei pariskunnan jälkeen tehty perunkirjoitusta, eikä heillä ollut omistusosuutta tilaan, jonne muuttivat. Tämä oli odotettu tulos, sillä heidät oli merkitty henkikirjaan köyhiksi.
Pitäisi kai vielä kertaalleen katsoa Johannan siskojen ja esikoistyttären (avioliiton ulkopuolella syntynyt) taloudet, jos sukulaislapsia olisi sinne otettu "nurkkiin". Tiedusteluun Forumilla ei ole tullut vastauksia.
Vampulasta Paattisiin muuttaneet Salomon Axell ja vaimonsa Johanna Magdaleena Gottleben ovat lapsiensa kohtalon osalta edelleen aukko tutkimuksessani. Turun suunnan ystävällinen ihminen tarkisti puolestani, ettei pariskunnan jälkeen tehty perunkirjoitusta, eikä heillä ollut omistusosuutta tilaan, jonne muuttivat. Tämä oli odotettu tulos, sillä heidät oli merkitty henkikirjaan köyhiksi.
Pitäisi kai vielä kertaalleen katsoa Johannan siskojen ja esikoistyttären (avioliiton ulkopuolella syntynyt) taloudet, jos sukulaislapsia olisi sinne otettu "nurkkiin". Tiedusteluun Forumilla ei ole tullut vastauksia.
torstai 29. marraskuuta 2007
Kiinalainen juttu
Verkkosivun mukaan Kiinassa tehtiin ensimmäiset dokumentaatiot sukusuhteista jo 1000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Johan Ruotsin henkikirjat kalpenevat tämän rinnalla.
Arkistoluetteloita
Kokoustin Vantaalla, mutta ehdin saadun kyydin ansiosta jo puoli kuudeksi keskustaan. Olisi pitänyt mennä kotiin aloittamaan Kokemäen historian arvostelua, mutta askeleet (yllättäen) veivät Kansallisarkistoon. Yritin etsiä uudelleen perukirjaa, mutta tuloksetta.
Pappismatrikkelista oli kopioinut hautaustiedon, jonka piti koskea Vihtiä. Onneksi oli lisättynä tieto, että kuolema oli tullut tyttären kotona, joten tiesin hakea Huittisista. Ruotsinkieliset muodot ovat aika lähekkäin, jossain vaiheessa kopioitu väärin.
Jotta kaikki mahdollinen (helppo) Procopeaus-materiaali tulisi katsottua, tilasin SMMY:n luettelosta Bergholmin kirjan taustamateriaaleja. Turha odottaa, että sieltä löytyisi enemmän tietoa kuin painetusta kirjasta, mutta kaikki vihjeet ovat tarpeen.
Samalla osui silmiin Suomen historiallisen seuran arkiston luettelo, jota en kaikesta päätellen ole koskaan katsonut. Siellä nimittäin oli kaksi K. E. Kallion keräelmää Kokemäen perinnetietoutta. Todennäköisesti parhaat palat ovat olleet hänen painetuissa artikkeleissaan ja kirjasissaan, mutta kaikeksi onneksi arkistojen käyttö Suomessa on ilmaista, joten laitoin tilauksen menemään.
Kotona ahersin ensimmäisen version arvostelusta, mutta sitä täytyy muokata vielä runsaasti. Tai kirjoittaa uudelleen.
Pappismatrikkelista oli kopioinut hautaustiedon, jonka piti koskea Vihtiä. Onneksi oli lisättynä tieto, että kuolema oli tullut tyttären kotona, joten tiesin hakea Huittisista. Ruotsinkieliset muodot ovat aika lähekkäin, jossain vaiheessa kopioitu väärin.
Jotta kaikki mahdollinen (helppo) Procopeaus-materiaali tulisi katsottua, tilasin SMMY:n luettelosta Bergholmin kirjan taustamateriaaleja. Turha odottaa, että sieltä löytyisi enemmän tietoa kuin painetusta kirjasta, mutta kaikki vihjeet ovat tarpeen.
Samalla osui silmiin Suomen historiallisen seuran arkiston luettelo, jota en kaikesta päätellen ole koskaan katsonut. Siellä nimittäin oli kaksi K. E. Kallion keräelmää Kokemäen perinnetietoutta. Todennäköisesti parhaat palat ovat olleet hänen painetuissa artikkeleissaan ja kirjasissaan, mutta kaikeksi onneksi arkistojen käyttö Suomessa on ilmaista, joten laitoin tilauksen menemään.
Kotona ahersin ensimmäisen version arvostelusta, mutta sitä täytyy muokata vielä runsaasti. Tai kirjoittaa uudelleen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)