Astioista

Kannoin kirjastosta isohkon artikkelikokoelman Ruukkuja ja ruhtinaita. Saviastioita ja uunikaakeleita ajalta 1400-1700. Marianna Niukkasen artikkelissa Punasaviastioiden muoto ja koristelu - käytännöllisyyttä ja kätkettyjä symbolimerkityksiä oli joitakin minulle uusia tietoja 1600-luvusta.

Euroopassa vuosisadan aikana yleistyi teen, kahvin ja kaakaon juominen eli piti kehittää uusia astioita niiden nauttimista varten. Kiinasta tuotiin posliinia ja Euroopassa tehtiin sitä jäljittelevää fajanssia. Entistä enemmän ruualla ja kattauksella yritettiin esittää hyvää makua ja säädynmukaisuutta. Käyttö- ja näyttöastiat alkoivat varakkaissa talouksissa eriytyä.

Ruotsalaisten ja suomalaisten tutkimuksten perusteella maalauskoristellut punasavivadit olivat keskiajan jälkeen kaupunkilaisväestön ja talonpoikien astioita. Heidän pöydässään puuastioiden joukossa lasitettu punasavivati oli hienous.

Rikkaammissa talouksissa punasavivadeilla oli vielä paikkansa keittiössä ja palvelusväen käytössä. Mutta mahdollisuuksiensa mukaan isäntäväki söi kivisavikeramiikasta, majolikasta, lasista, tinasta ja hopeasta valmistetuista astioista.

Tarinointia

Paikallis- ja henkilöhistoriaa kokoavalle ei mikään ole yhtä arvokasta kuin hyvä kertoja, elävänä tai tallennettuna. VR:n Matkalla lehdestä sain tietää, että Suomea kiertää parhaillaan Lönnrot-2017 hanke, jonka tavoitteena on kerätä tuhat tarinaa. Näistä pitäisi muodostua 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kokonaiskuva. Enemmän tietoa YLEn sivulta.

Englanninkieltä hallitseville tai harjoittaville suosittelen tutustumista The Moth-podcastiin, jossa on tositarinoiden kerrontaa. USA:ssa pyörii StoryCrops äänitysstudiot, joihin kuka tahansa voi poiketa kertomaan juttunsa. Slaten videokanavalla on sarja 50 sentin haastatteluja, joissa on myös hauskoja juttuja.

Työväenopiston tarjontaa

Minä olen juuri päässyt kesälomalle ja pitäisi jo ruveta täyttämään kalenteria syksylle? No, pakko ei tietenkään ole.

Poimintoja painetusta kataloogista. Jos kiinnostut, tarkista ajat, paikat yms. opiston verkkosivuilta.

Itäisessä alueopistossa sukututkimuksen peruskurssi ja jatkokurssi sekä yli 40-vuotiaille suunnattu elämänkaarikirjoituskurssi. Sama löytyy myös koillisesta alueopistosta. Keskisessä alueopistossa sukututkimuksen peruskurssi.

Eteläisessä alueopistossa Henkilökohtaista - yksityisestä yleiseksi, jossa kehitetään valmiuksia omaelämäkerrallisen tekstin muokkaamiseen kohti julkaistavaa tuotosta. Keskisessä alueopistossa Kirjoita ja julkaise! -teemapäivä, kurssit Muistot ja elämä sanoiksi ja tekstiksi sekä Minkä aika tuhoaa, sen muisti tallentaa - ja kirjoitus säilyttää.

Keskisessä alueopistossa kurssi Oppe nyt wanha ia noori - vanhaa kirjasuomea ja kirjallisuutta sekä Rauman kielen piiri.

Käsityökursseista löytyy Villalankakirjonta, jossa tutustutaan rekipeittojen historiaan ja kuvioaiheisiin. Alla oma työnäytteeni yläasteen käsityön tunnilta.

Tietotekniikan kursseista löytyy paljon sukututkimuksen harrastajalle ja erityisesti julkaisun tekijälle sopivaa. Digikuvien arkistointia, Vanhat äänitteet digimuotoon, Vanhat valokuvat kuntoon, Skannaus - paperikuvat ja diat. Ohjelmassa on myös ilmainen tietoisku Sukututkijan valitut nettipalvelut 1.10, sekä Tiedonhaku internetistä aloittelijoille, ilmainen 3-osainen kurssi ja Internet-tiedonhaun syventävä kurssi, joka on maksullinen.

Ilmaisissa yleisöluennoissa riittäisi kuunneltavaa lähes joka illalle:

Keskisen alueopiston ohjelmassa on talvisodasta 5 luennon sarja 7.9.-5.10.

FL Eero Muurimäellä on monta yleisöluentoa kaukaisemmasta menneisyydestämme. Itäisessä alueopistossa 17.9.-5.11 Ihmisen biologinen kehitys ja kultturikehitys, jossa 29.10 Mitä geenit kertovat ihmisestä? Koillisessa alueopistossa 1.12 aiheena Mitokondriaalinen Eeva ja y-kromosomiaalinen Aatami, suomalaisten geneettisistä juurista. Pohjoisessa alueopistossa 8.11 Mistä olemme tulleet (ennakkoilmoittautuminen). Keskisessä alueopistossa 7.9-19.10 Euroopan esihistoriaa esi-ihmisistä keltteihin, 26.10.-16.11. Naapurimaidemme esihistoriaa, 23.11.-30.11. Omaa ja lainattua - Suomen kultturin 10000 vuotta.

Keskisessä alueopistossa luentosarjat Aate- ja kultturivirtoja keskiajalta nykyaikaan (8.9-1.12., viimeisellä kerralla otsikkona Historia & Nykyaika: miksi tutkimme historiaa?) ja Luolamiehestä maailmankansalaiseksi - ihmisen eettisen sosiaalistumisen lyhyt historia (21.10-2.12).

Läntisessä alueopistossa 3 luentoa (22.9.-6.10) otsikolla Keitä ovat suomalaiset?- Suomen historiaa ja kultturia. Yksittäiset luennot Kuormahevosista kaupunkikaneihin - eläinsuojelun historiaa 17.9. ja Suomen majakat 26.11. Helsingin arkkitehtuuria Viaporista Aurinkolahteen kolmen luennon verran 22.10-5.11.

Työssäkäymättömille sopiviin aikoihin on pohjoisessa alueopistossa tarjolla Helander-kodin maanantailuoennot - matkoja, henkilöhistoriaa ja osana perjantain kulttuuriluentoja 3 otsikolla Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin - suurten keräilijöiden ja matkailijoiden - jäljillä.

Visuaalista kultturia

Kuvassa on Axel Oxenstiernan reki kirjasta Bilder av märkligare föremål i kungl. livrustkammaren (1927)

Kannoin kirjastosta kotiin kirjan Konst och visuell kultur i Sverige före 1809. Ajattelin saavani näkemystä menneisyyteen.

Sain sen näkemyksen, että Ruotsin keskiaikaiset kirkot (jotka ovat vuosisata tai kaksi vanhempia kuin Suomessa) ovat ihan oudon näköisiä. Kirjassa ei ollut yhtään suomalaisen keskiaikaisen kirkon näköistä kappaletta.

Frugårdin vierailun jäljiltä pysäytin rivakan selailuni kun näin valokuvan säterikattoisesta talosta vuodelta 1700. Tekstistä opin, että näitä puurakennuksia maalattiin punaiseksi tiilen jäljittelemiseksi ja ikkunanpuitteet ja kulmalaudat vaaleiksi niinkuin hiekkakivi. Värit levisivät alempiin yhteiskuntaluokkiin ja näin ruotsalaisen perusmökin värit ovat punainen ja valkoinen.

Kirjavia kuvia Salmin kihlakunnasta

Karjalan rahvasta esittävä kuva vuodelta 1780

Alotamme matkamme manteresta Laatokan saaristoon ja tulemme ensin Pöllön saareen. Tässä saaressa ovat ennen, 60-70 vuotta takaperin, nuo taikauskoiset Salmin ukot kauhealla surmalla murhanneet nimismiehensä, polttamalla hänet elävänä. Koleratauti kuin niinä aikoina suuressa määrässä raivosi maakunnassa, oli valtion kulungilla toimitettu lääkityksiä nimismiehen kautta niitä kansalle jaettaviksi. Vaan Salmin ukot, jotka nimismiestään suuresti vihasivat, luulivat että se jakoi heille myrkkyä, ja että hän myrkyttää kaivot, joet ja vieläpä järvetkin ja että myrkytys on syynä heidän kovaan tautiinsa. - Tämä oli syy nimismiehen kauheaan loppuun.

Näin alkoi kirjoitussarja Kirjavia kuvia Salmin kihlakunnasta Satakunta-lehdessä. Osat löytyvät numeroista
I 25.1.1879 no 4 , II 15.2.1879 no 7 , III 22.2.1879 no 8 , IV 1.3.1879 no 9 , V 19.4.1879 no 16, VI 17.5.1879 no 20 + 24.05.1879 no 21 , VII 31.5.1879 no 22 , VIII 14.6.1879 no 24 , IX 28.6.1879 no 26 , X 2.8.1879 no 31, XI 16.8.1879 no 33, XII 30.8.1879 no 35, XIII 18.10.1879 no 42, XIV 25.10.1879 no 43, XV 8.11.1879 no 45, XVI 3.1.1880 no 1, XVII 10.1.1880 no 2, XVIII 18.9.1880 no 38, XIX 9.10.1880 no 41 + 16.10.1880 no 42, XX 23.10.1880 no 43, XXI 6.11.1880 no 45 + 11.12.1880 no 50

Satakunta lehdessä myös
21.06.1882 no 48 Kirjavia kuvia Karjalasta Toinen sarja X
29.11.1882 no 93 Kirjavia kuvia Karjalasta Toinen sarja XV
03.10.1883 no 78 Matkamuistelmia Venäjän Karjalasta I
15.10.1884 no 83 Kirjavia kuvia Karjalasta II (jatkoa 78 1883)
17.01.1885 no 5 Kirjavia kuvia Karjalasta III (jatkoa numeroon 83 vuonna 1884)
04.03.1885 no 18 Kirjavia kuvia Karjalasta IV
11.04.1885 no 29 Kirjavia kuvia Karjalasta
10.06.1885 no 45 Kirjavia kuvia Venäjän Karjalasta
12.08.1885 no 62 Kirjavia kuvia Venäjän Karjalasta
16.09.1885 no 72 Kirjavia kuvia Venäjän Karjalasta
12.07.1884 no 56 Matkahavainnoita Karjalasta
16.08.1884 no 66 Matkahavainnoita Karjalasta II
31.12.1884 no 105 Matkahavainnoita Karjalasta III (Retki Valamoon)

Kansanrunousarkistossa

Viime viikko oli eka lomaviikkoni ja myös eka viikko kun SKS:n remontoidut arkistot aukesivat. Panttasin menoa torstaille ja olin enisimmäinen tauon jälkeinen vieraskirjaan kirjoittaja. Kirja oli ollut ensimmäiset 3 päivää hukassa.

Kävin läpi Kauvatsan aineistoa. Osa oli Siltasaaressa, joten täytyy mennä uudestaan kun ne on noudettu. Ja mikäs sinne on mennessä kun asiakaspalvelussa työskentelevä tervehtii kuin vakioasiakasta vaikken ole noin kolmen vuoden aikana käynyt kuin puolisen tusinaa kertaa.

Yksi työlistan aihe oli äänitteet, joita en ollut aikaisemmin rohkaistunut kysymään. Nyt kysyin ja toisesta pisteestä tutkija roudasi minulle neljä paksua nidosta, joissa oli kuvattuna Kokemäeltä tehtyjen nauhotusten sisällöt. Ilmeisesti olisi ollut parempi lähettää tiedustelu etukäteen? Systeemi vaikutti henkilökuntaa rasittavalta.

Äänitteissä ei ollut mitään maata mullistavan näköistä. Tein muistiinpanot mahdollisesti myöhemmin työn alle tulevista aiheista, niin ettei luetteloja tarvitse toista kertaa kantaa näkyvilleni. Kahdella nauhalla puhui perhetuttuni isä, joten pirautin mutsille, jotta tämä voisi kertoa/muistuttaa heitä asiasta. Vaikka joku muistaisi haastattelun, muutamassa vuosikymmenessä voi unohtua minne nauhoitukset ovat päätyneet. Itse jatkan "sen toimittajan" isoäitini äidin puheesta tekemän äänitteen etsimistä.

Ensimmäisen viikon asiakkaana sain SKS:n kirjakauppaan VIP-kortin, jolla saa loppuvuoden ostoksista -20%. Loistavaa. Olin ajatellut pantata Unto Salon ja Janne Haikarin kirjojen ostoa Helsingin Kirjamessuille (22.-24.10), jossa oli ainakin viime vuonna SKS:n ständillä yleisalennus, mutta nyt pääsin suoraan ostoksille.

Kaupasta poimin syksyn uutuusluettelon. Tulossa kirja Sinebrychoffit, joka sopinee Fannyn ja Karhusaaren huvilan jälkeiseen putkeen. Petri Karosen toimittamassa artikkelikokoelmassa Hopes and Fears for the future in Early Modern Sweden 1500-1850 käsitellään yhteiskuntaa kulttuurihistorian, mentaliteettien historian sekä poliittisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmista.

Todellinen ilonaihe oli löytää esitteestä Suvianna Seppälän Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien makasamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609. Väitöstilaisuus tulossa syyskuussa? Täytyy tarkastaa Turun yliopiston tapahtumakalenteri.

Sunnuntaiksi Suomesta värikuvia

Helsingistä 1800-luvun loppuun ajoitettuja valokuvia (LC-DIG-ppmsc-03807, LC-DIG-ppmsc-03809, LC-DIG-ppmsc-03808, LC-DIG-ppmsc-03806, Library of Congress Prints and Photographs Division Washington, D.C. 20540 USA )