Kannoin kirjastosta isohkon artikkelikokoelman Ruukkuja ja ruhtinaita. Saviastioita ja uunikaakeleita ajalta 1400-1700. Marianna Niukkasen artikkelissa Punasaviastioiden muoto ja koristelu - käytännöllisyyttä ja kätkettyjä symbolimerkityksiä oli joitakin minulle uusia tietoja 1600-luvusta.
Euroopassa vuosisadan aikana yleistyi teen, kahvin ja kaakaon juominen eli piti kehittää uusia astioita niiden nauttimista varten. Kiinasta tuotiin posliinia ja Euroopassa tehtiin sitä jäljittelevää fajanssia. Entistä enemmän ruualla ja kattauksella yritettiin esittää hyvää makua ja säädynmukaisuutta. Käyttö- ja näyttöastiat alkoivat varakkaissa talouksissa eriytyä.
Ruotsalaisten ja suomalaisten tutkimuksten perusteella maalauskoristellut punasavivadit olivat keskiajan jälkeen kaupunkilaisväestön ja talonpoikien astioita. Heidän pöydässään puuastioiden joukossa lasitettu punasavivati oli hienous.
Rikkaammissa talouksissa punasavivadeilla oli vielä paikkansa keittiössä ja palvelusväen käytössä. Mutta mahdollisuuksiensa mukaan isäntäväki söi kivisavikeramiikasta, majolikasta, lasista, tinasta ja hopeasta valmistetuista astioista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti