Tilannekatsausta

Kuten Juha eilisessä kommentissaan totesi Historiallinen sanomalehtikirjasto on viime aikoina temppuillut. Mikä tarkoittaa etten saa lukkarijuttua enkä Knorringia vietyä eteenpäin sillä rintamalla. Muita työlistan asioita:

• aloittaa Sukutiedon artikkelin hahmottelua - aikaraja tulee taas ennen kuin huomaakaan
• setviä Kokemäenkartanon torppareita
• alkaa käydä Kokemäen henkikirjoja - taas - läpi hakien Barbro Lisa Procopaeusta sekä lukkareita ja unilukkareita
• oikolukea Porin tonttiluettelot ja päättää mihin ja missä muodossa jakaa
• kirjoittaa Gutava Adrianan esivanhempien elämäntarinoita...

Aila Nissisen kirjan Palleroisille iloksi kuvitusta

Kahvitunnille sopivaa

Tuore blogipostaus nauratti jo sellaisenaan eli meni hetki ennenkuin huomasin, että siinä oli linkki hyödylliseen palveluun... joka toimi jopa skandinaavisilla kirjaimillakin.

Talousseuran mitaleita

Eilisessä Talousseuran vuosikertomusten selailussa (1874-1888) merkitsin muistiin seuran antamat mitalit "maanmies-uutteruudesta ja muusta kansallisesta etevyydestä". Palvelussuhteessa oleville jaettiin joka vuosi huomattava määrä palkintoja pitkästä palveluksesta, mutta uutteruutta ja etevyyttä oli harvemmassa. (Erikseen jaettiin talollisille myös palkintoja erilaisista parannustoimenpiteistä.)

Alkuperäinen teksti oli ruotsiksi, suluissa palkinnon jakovuosi.

Pienempi hopeamitali kannettavaksi vihreässä nauhassa rinnalla

Boställsarrendatorn Karl Henrik Forsström i Kuopio socken (1874)

Bonden David Andersson Vuorela i Lehtimäki kapell af Alajärvi socken (1874)

Bonden Karl Alexandersson Perälä i Korpilaks socken (1874)

Bonden Fredrik Suuronen i Kangasniemi socken (1874)

Bonden Karl Johan Mattsson Östergård i Korpo socken (1876)

Bonden Anton Stykki i Hattula socken (1876)

Bonden Erik Takala i Hattula socken (1876)

Postföraren Johan Krook i Etseri kapell af Ruovesi socken (1876)

Bonden Henrik Finnsson Wanhatalo i Siikais socken (1876)

Klockaren Herman Klemetti i Kuortane socken (1876)

Vice ordföranden i Ilmola landtmannasällskap, bonden och landtdagsmannen Isak Hannuksela (1877)

Bonden Erik Eriksson Laitala i Pidisjärvi socken af Uleåborg län (1877)

Landtbrukaren Fredrik Wilhelm Lagerstedt i Lappo socken af Wasa län (1877)

Kyrkovärden Gustaf Adamsson Berttola i Hollola socken (1878)

Skepparen och hemmansegare Johan Janssson i Hammarlands socken (1879)

Byggmästaren Johan Wikman från Gestilä socken (1879)

Bonden Nils Arola från samma socken (1879)

Kommunalnämnds ordföranden Anders Gabrielsson Ala-Anttila i Ilmola socken (1879)

Kyrkovärde n Jakob Johansson Yli-Nikkola i Ilmola socken (1879)

Rusthållaren Sven Fagerlund i Halikko socken (1879)

Bonden Hiskias Komu i Pyhäjärvi socken af Uleåborgs län (1881)

Häradsnämndemannen, postföraren och torparen Isak Hietabacka i Karvia kapell (1883)

Landbonden, kommunalnämndemannen Johan Silvast i Pieksämäki socken (1884)

Landbonden Henrik Lappi i Jorois socken (1884)

Kommunalnämndsordföranden, jordbrukaren Sigfrid Ryösä i Hiitola socken (1884)

Kyrkovärden, jordbrukaren Heikki Tikkanen i Kiuruvesi socken (1884)

Handlanden Johan Henrik Poikolin i Jyväskylä (1887)

Kyrkovärden och nämdemannen i Finström socken på Åland Matts Eriksson i Svartmara (1887)

Arrendatorn af Heinämäki torp under Kuopio stad tillhörige Harjula hemman i Kuopio socken Olli Antikainen (1888)

Pienempi hopeamitali kannettavaksi vihreässä nauhassa rinnalla

Kyrkoväktaren Mickel Frisk i Tuulois kapell af Hauho socken (1876)

Kyrkoväktaren Johan Mattsson Naski på Hogland (1876)

Landbönderna Salomon och Karl Johan Eronen i Heinävesi socken af st. Mickels län (1877)

Bonden och kyrkoväktaren Matts Mattsson Kiuru i Räisälä socken af Wiborgs län (1877)

Kyrkoväktaren Karl Johan Lindgren i Finby kapell af Bjerno socken i Åbo och Björneborgs län (1877)

Kyrkoväktaren Anders Lechel i Lappo socken af Wasa län (1877)

Kyrkoväktaren Johannes Kinnunen i Wiitasaari socken (1882)

Torparen å Brödtorp egendom i Pojo socken Karl Ekström (1888)

Luulisi, että tämänkaltaiset huomionosoitukset tiedotettiin myös sanomalehdissä, mutta testihaut Historiallisessa sanomalehtikirjastossa tuottivat yllättävän laihan tuloksen.

Uusi Suometar 8.4.1869: Uuteruudesta maanviljelyksessä ja muista kansalais-ansioista jaettiin seuraavia palkintoja a) seuran vähempi hopeamitali, kannettavaksi napinlävessä, sekä rauta-aura torppari E. Antinpoika Huhdanpäälle Korpilaisten talosta Kiimajärven kylässä Kiikan kappelia ja Tyrvään pitäjää; b) seuran vähempi hopeamitali, napinlävessä kannettavaksi, talolliselle E. Ekströmm’ille Saaren talosta Paimion pitäjää; c) seuran pronssi-mitali napinlävessä kannettavaksi, talollisille kirkonkuudennusmies Th. Johanpoika Hyrkille Roismalan ja kirkkoväärti A. J. Antinpoika Sipille Kalliolan kylästä Tyrvään pitäjää

Aura 9.6.1889: päätettiin antaa ahkeruudesta ja kansalais-ansioista seuran pienemmän hopeamitalin myllyjen tekijälle Jaakko Luomalle, Jurvasta, ja seuran pronssisen mitaljin Siikaisten seurakunnan suntiolle Johan Grönlundille 30 vuoden palveluksesta.

Päivän uutiset 6.11.1889 kertoi: Palkinto maanmies-uutteruudesta ja muusta kansallisesta etevyydestä, seuran pronssimitali päätettiin antaa unilukkari Matti Juhonpoika Pulkkiselle Pielavedeltä, joka 40 vuotta on ollut mainitun pitäjän unilukkarina.

Terveiset Viikistä!

Ei olisi tännekään tullut ilman sukututkimusta tultua. Yliopiston ja kaupunginkirjastot vierekkäin, molemmissa hienot sisäpuutarhat! (Kun vaan keksisi miten pääsee kotiin.)

Yliopiston kirjastossa lueskelin Suomen talousseuran vuosikirjoja lähinnä Kokemäenkartanon meijerikoulun takia. Sieltä löytyivätkin joka vuoden oppilaat, joten reissu ei mennyt hukkaan. Meijeritilastoja en ruvennut merkitsemään muistiin.

Talousseuran vuosikertomuksissa olisi ollut paljon muutakin "hauskaa" ja mieleen tuli se lapsuuden puolue(?)iltama, kun eräs amatöörihistorioitsija onnessaan luki vanhoja kokouspöytäkirjoja seuratalon lavalta ja yleisö alkoi puolen tunnin (?) jälkeen kiemurrella aika lailla.

Sitä ei aina jaksa muistaa etteivät muita kiinnosta samat asiat kuin itseä.

Lukuraportointia

Turvauduin eilen pitkästä aikaa Fennica-kokoelmaan. Kauvatsalaiset perinnekokoelmat ("Ei tää suku säästä" ja "Käsiväärää") olisi varmaan saanut kaukolainana, mutta Kansalliskirjastossa käynti on helsinkiläiselle nopeampaa ja sitä paitsi ilmaista.

1980-luvulla tehdyt kokoelmat silmäilin läpi, mutta tarinat olivat enimmäkseen 1900-luvulta, joten eivät auttaneet värittämään omia juuriani. Taannoisella kotiseuturetkellä Kauvatsa vaikutti aika autiolta. Sitä se oli ilmeisesti myös 1900-luvun alkupuolella, sillä tarinan mukaan 14-vuotias poika totesi äidilleen nähdessään vieraan miehen metsänleimauksella: "Tuus äiti kattoon, jumalauta täälä on ihminen."

Viimeviikkoisilta Stokkan hulluilta päiviltä tarttui mukaan Enni Mustosen historiallinen romaani Nimettömät. Se vei lauantaina mukanaan ja sunnuntaina hain kirjastosta kaksi jatko-osaa (Mustasukkaiset, Lipunkantajat) ja luin nekin heti. Neljättä osa (Sidotut) varauksessa.

Mustosen kirjoissa oli kivasti (myös Hesarin arvostelijan mielestä) tuotu esiin historian tapahtumia. Tyyli muistutti muutama vuosikymmen aikaisemmaksi sijoitettuja dekkareita, jotka Kirsti Manninen kirjoitti omalla nimellään Jouko Raivion kanssa.

(Rauman kaupunginkirjaston sivuilla on hyvä listaus historiallisista romaaneista aikakausittain.)

Yllättävää

Usalaisen postauksen innoittamana tarkistin miten suosittu hakutermi sukututkimus on Googlessa ollut viime vuosina. Laskeva trendi oli yllätys, mutta koska metriikka on suhteellistettu muihin hakuihin, sitä on vaikea tulkita. Saman statistiikan mukaan hakuja on tehty eniten seuraavilta paikkakunnilta:

1. Rauma, Finland
2. Pori, Finland
3. Vantaa, Finland
4. Rovaniemi, Finland
5. Ylivieska, Finland
6. Hollola, Finland
7. Kuopio, Finland
8. Seinajoki, Finland
9. Oulu, Finland
10. Jyvaskyla, Finland

Helsinkiläiset löytävät etsimättä??? (Paikkakunnat perustuvat IP-osoitteisiin ja niiden fyysinen sijainti ei aina kulje tarkasti mukana.)

Kyläkosket

Minulle raportoitiin, että lauantain Helsingin Sanomien kuukausiliitteen vihjeen "sukunimiä" vastaukseksi tuli Kyläkosket. Taidan uskoa vasta sitten kun näen seuraavassa lehdessä oikean ratkaisun.

Kyläkoski ei ole Suomen yleisimpiä sukunimiä, mutta on silti käytössä tietääkseni kolmella suvulla. Siltä se näytti ainakin kun Väestörekisterikeskuksen sivuilla oli sukunimikartta toiminnassa. "Me" Kokemäeltä, "Leinebergit" Merikarvialta ja kolmas satsi muistaakseni Loimaalta.

Merikarvialaiset Kyläkosket palasivat taannoin mieleeni, kun huvikseni kokeilin omaa sukunimeäni ancestry.com:ssa. Selvisi että, Muista Siveys Kyläkoski (s. 2.1.1879 Merikarvia) saapui New Yorkin satamaan 14.4.1910 matkalla Crystal Fallsiin Michiganissa.