Näytetään tekstit, joissa on tunniste puumerkit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puumerkit. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. maaliskuuta 2010

Vanhaa nimitietoa

Arkistolaitoksen postituslistalle kerrottiin viime viikolla, että
Nimiarkiston vanhin kokoelma Paikkainnimiä ja paikallistarinoita (1879-1882), on julkaistu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen aineistopalvelu Kainossa.

Suomen Muinaismuisto-Yhtiö julkaisi vuonna 1878 pyynnön kerätä talteen sanastoltaan erikoisia tai sisällöltään hämärtyneitä paikannimiä ja sukunimiä, jotka voisivat valaista Suomen muinaisia oloja tai joihin liittyi jokin asutushistoriaa koskeva tai muu tarina. Tuohon vetoomukseen tulleet vastauskirjeet, 632 sivua käsinkirjoitettuja paikan- ja sukunimiluetteloita 71 eri lähettäjältä, noin 12 300 nimeä, muodostavat Nimiarkiston vanhimman kokoelman.

Kirjeet on konservoitu ja digitoitu Kansalliskirjaston Kansallisessa digitointikeskuksessa, ja ne ovat nyt käytettävissä sähköisinä. Kirjeistöön on tehty nimihakemisto.
Hakemistoa oli yksinkertaista käyttää. Lempparipaikkakuntani eli Kokemäen kohdalta löytyi Kustaa Killisen raportti päiväyksellä 23.9.1879. Henkilönimiin liittyen siinä todettiin "Sukunimet, käsityöläisten, torpparein, ovat näillä seuduilla melkein pelkältään ruotsalaisia, paitsi muutamia uudempia, Mäkinen, Ojanen y.m.; talokkailla ei ole sukunimiä , ne "käyvät" talon nimellä, ja jos mies vaihtaa taloa, vaihtuu (miehen) nimikin; sukunimiä tähän luetteloon ei siis ole tullut ollenkaan."

Ja "Liitän tähän vielä muutamia puumerkkiä, joita olen vanhoista kirjoituksista kerännyt; nykyään täällä sangen vähä enää puumerkkiä käytetään, vaan nekin, jotka eivät kirjoittaa osaa koettavat kuitenkin työkaluihin ja kirjoituksiin nimikirjaimensa piirrustaa."


perjantai 6. helmikuuta 2009

Kamerasta löytynyttä

Kuten eilen totesin, tarvitsen kameraan matkalle tyhjän muistikortin. Ja kun ei ole kuin yksi, niin se pitää tyhjentää.

Eihän niitä kuvia siellä ollut tarkoituskaan säilyttää. Nimenomaan oli tarkoitus jo joulukuussa täällä jakaa Kansallisarkiston Topographica kokoelman Kokemäki-papereista (erinomaisen ohut nippu) löytyneitä puumerkkejä. Kymmenen kuvaani ovat nyt nähtävillä täällä.

Oli käsitelty Rudangon siiankalastamoa kahteen otteeseen (1803 ja 1806) ja kerätty hieno valikoima itäpuolen puumerkkejä. Oli tuttuja taloja miehiä, mukaanlukien yksi esi-isänikin: