Kun C. A. Gottlund suomensi Carl Michael Bellmanin lauluja kokoelmaan C. M. Bellmanin Lauluja ja Loiluja, hän yritti sijoittaa 1700-luvun Tukholman huvielämää kuvaavat tekstin 1800-luvun suomalaisille tuttuun kontekstiin. Tämä tarkoitti sitä, että Helsinki sai esittää Tukholmaa parhaansa mukaan. Gottlundia lainaten:
Niinkuin olemme uskaltaneet muuttauttamaan Bellmania, runoineen lauluineen, sanoineen soittoneen, Suomenmoahan, niin olemme myöski rohenneet asettamaan tähän Helsinkiin, paikkoja Tukholmillen kuuluvia. Meillä ei suinkaan missään tässä löyvyk Hagan suloisia tahi mieluisia tienoja, kuitenkin olemme vuovanut hakea heitä Kaisaniemessä. Kaisaniemi on epäilämätäk niitä kauniimpia paikkoja meijän kuuluvissa, ilmankos vastapäin moni näistä lauluista kierteleiksen ja levitteleiksen ympärin näitä hänen seutujansak; joihen lehtoja, rantoja ja vesiä, Runoilia usseen kertoileepi, kuvailoopi, ja lauleloopi.
Muitakin paikkoja tarvittiin.
Drumsjö, t. Drumsö, on joksikin iso meren-soari, kuuluva Moamittari vainajan Siljanderin perillisillen;Löfö, on toinen ulompana meressä nähtävä soari, joka on Polismestari Janssonin omainenMelko, on munan moisio tahi moa-tila meren rannalla, jonka on isäntänä Kauppamies BrennerMunksnäsin hovissa asuu Kenral RamsayMeilaks' kuuluu toas Kreiville Kuscheleff-BesborodkolleHuoplaks' on Kauppa-neuvos Etholénin moataloTöölö, vähä tullia ulkopuolella, on jo kaupunkin aluetta. Tässä oli ennen muuan ravintola (värdshus) jossa ryytimoassa tehtyssä suojassa kaupunkilaiset, suvella, aina keiliä heittivät, ja jonka puistossa, ja varvikoissa, hakivat juominkiansak.Lappvikissa on rakennettu Houru- t. Hullu-huonekSandvikissa on Herra Sinibrychowin olut-teko.Rauhamäki on Ruhtinatar Jussupin linna ja kesä-olo (sommarnöje) ja on kylpyhuoneesta ensimänen Huvila (villa) korkialla kalliolla;
Suomennos julkaistiin vuonna 1863. Töölön huvipaikasta puhuttiin menneenä aikana siksi, että päärakennus paloi vuonna 1858 eikä uutta saatu aikaan ennen vuotta 1871.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti