Oliko Eirassa enemmän huviloita vai vuokrakasarmeja?

Vilaisin Helsingin kävelyfestivaalin ohjelman, vaikka harvoin jaksan opastuksille lähteä tai niitä loppuun asti kuunnella. Ex-eiralaisena hämmennyn Eira-kierroksen kuvauksen ensimmäisestä virkkeestä: "Eira on ennen kaikkea huvilakaupunginosa: siellä ei liiemmin ole yksiöitä, kaksioita – ei edes kolmioita." 

Hbl 3.11.1912

Asuin vuosikymmenen Eiran "vuokrakasarmissa" asunnossa, joka oli alunperin huone ja keittiö, joten näkökulmani on toinen. Ja kattaa muutakin kuin yhden asunnon, sillä kirjoitin rakennuksen historiikin, josta edelleen muistan, että talon rakennuttaja Niilo Ahlgren omisti ennen konkurssiaan muitakin Eiran rakennuksia. 

US 2.2.1913

Onko opas oikeassa ja oma mielikuvani viturallaan? Toisin sanoin, montako "oikeaa" eli yhden perheen huvilaa Eirassa alunperin oli? Tai oliko joka perheellä yli kolme huonetta asuintilaa?

Jos Eira olisi kokonainen kaupunginosa, vastaaminen vaatisi vain kurkistuksen johonkin varhaiseen Helsingin tilantolliseen vuosikirjaan, jonka taulukoissa on m.m. huoneistojen määrät jaoteltuna huonemäärän mukaan.

Vastaaminen ei siis ole noin ole yksinkertaista, mutta tiedonkeruu ei myöskään ylettömän työlästä, sillä Eiran rakennuksia on kymmeniä (tarkemmin sanottuna tietyin kriteerein 70) eikä satoja ja hyllyssäni on Kaija Nenosen ja Kirsti Topparin Herrasväen ja työläisten kaupunki. Helsingin vanhoja kortteleita 2. Kirja ei kysymykseen vastannut, mutta poimin rakennusten osoitteet ja hajatiedot taulukkoon.

Järjestelmällisemmältä "vuokrakasarmien" tunnistamiseen käyttökelpoiselta lähteeltä vaikutti Rakennustaito-lehti, jossa esiteltiin kunkin Helsingin rakennushankkeet alueittain. Lähdekriittisesti tämän ongelmana on kuitenkin se, että kaikki projektit eivät välttämättä valmistuneet eikä kaikkia projekteja ole lehdessä raportoitu. 

Lopulta paras lähde oli Kaupunginarkiston kiinteistökortisto, jossa on omistustietojen jälkeen rakennustiedot m.m. 1910 ja 1920 väestölaskennoista. Näissä oli erityisenä kategoriana "yhden perheen koti". Näitä oli Eiran rakennuksista 15, joissa oli 9-17 huonetta. Kun taas Ahlgrenin rakennuttamissa taloissa huoneita oli 48-57. 

Talossa Ehrensvärdintie 28/Merikatu 47/Hernesaarenkatu 2-4 (1912) on 54 huonetta. Henkikirjoituksessa 1913 siellä asui 10 taloutta, mikä kuvastaa lähinnä Ahlgrenin kehnoa taloustilannetta. Seuraavan vuoden henkikirjoitukseen mennessä omistaja oli vaihtunut ja taloon kirjattiin 49 taloutta, joista useat olivat naimattomia työläisiä.