Kova mies?

 K. J. Juuti aloitti Oppipojan kertomuksen kirjassa Karjahalan kankahilta I

Minun isäni oli kova mies…

Hän oli aikoinaan ollut päällysmiehenä eli "valttarina" eräässä Itä-Karjalan isommassa tehtaassa, vaan syistä, joita en tarkemmin tiedä — enkä tahdokaan tietää — oli hän joutunut pois tuosta "herrasvirasta" sekä eleli nyt pienoisella maatilalla, minkä oli saanut ostaneeksi muutamasta erittäin syrjäisestä sopukasta parin päivämatkan päästä Sortavalan kaupungista.

Vaikkapa vähilläkin varoillaan käytti isäni minut Siitoisen kansakoulun läpi, mutta siinä olikin se sivistyksen määrä, minkä hän tahtoi suoda ainoalle pojalleen; sillä vaikka opettajat kehoittivat häntä — minun muka hyväpäisyyteni tähden — toimittamaan minut varsinaiselle lukutielle ja vaikka eräs varakas sukulainen tarjoutui siinä tapauksessa pitämään huolta minun aineellisesta puolestani, ei häntä saatu millään keinoin luopumaan siitä peri-aatteestaan, että minusta, siinä tapauksessa, ei tulisi muu kuin "renttuherra."

Tavanomaiseen tapaani aloin sovitella kuvausta kirjoittajan omaan elämään. Muistokirjoituksensa (Karjalatar 24.1.1911) mukaan K. J. Juuti (s. 23.3.1855) kävi Siitoisten kansakoulun Sortavalassa, mutta nimettömäksi jätetty isänsä kuvataan kiertokoulun opettajaksi. 

Kurkkauksella Geniin ja Hiski-haulla selviää, että kirjoittajan isä Kustaa Adolf Juuti oli syntynyt talollisen pojaksi Säämingissä 24.4.1830. Mennessään naimisiin 12.4.1852 hän oli Värtsilän sahalla ruukinpalvelija ja sellainen hän on myös Tohmajärven rippikirjassa 1852-61 s. 563. Lasten kasteissa titteli on "br. upps.".

Pojan syntymän jälkeen perhe muutti Ilomantsiin Käenkoskelle, jossa Juuti oli vuoden verran ruukin valttarina (RK Ilomantsi 1856-65 s. 409). Ilomantsista keväällä 1858 saadulla muuttotodistuksella perhe tuli Ruskealaan, jossa Juuti oli runsaan vuoden lukkarin sijaisena. Lokakuussa 1859 otettiin muuttokirja Sääminkiin. (RK Ruskeala 1852-61 s. 133) 

Säämingissä Juuti oli koulumestarina vuodet 1860-61 (RK Sääminki 1854-1863 s. 83). Sitten muutettiin Utran sahalle Kontiolahdelle, jossa Juuti oli myös koulumestarina (RK Kontiolahti 1857-60 s. 545). Ainakin vuoden 1866 paikkeilla ja vuosina 1874-75 Juuti oli koulumestarina Impilahdella, josta Kustaa-poika lähti 22-vuotiaana (virallisesti) vuonna 1877 Kiihtelysvaaraan. (RK Impilahti 1857-68 s. 549, 1869-79 s. 209). Muistokirjoituksensa mukaan hän oli tätä ennen ehtinyt olla "pari vuotta kauppapalveluksessa Puhoksessa" (kai Kiteellä?) ja aloitti Jyväskylän seminaarissa 1873.

Perheen liikkuva elämä ei sovi oppipojan tarinaan.