Kirjeessä Helsingistä 21.2.1876:
Aineellisella alalla puuhaa Helsinki nykyään kaikin voimin tulevan suvisen näyttelyn toimeen panemista. Kaivopuistossa rakennetaan näyttelyhuonetta suurella innolla, ja seinät ovatkin jo kohonneet melkein valmiiksi. Rakennus tehdään yhteen jatkoon kaivopuistossa olevan ravintolan kanssa niin että viimeiksimainittu jää sen eteläiseen päähän. Jos voi päättää siitä, mitä nyt jo näkee, niin luulisipa tästä tulevan hyvin mukava ja avara näyttely paikka, ainakin niin köyhälle pienelle maalle, kuin Suomi on.
Näytteille pantavia esineitä onkin jo ilmoitettu toista tuhatta, muun muassa panee valtiokin näytteille höyryveturin sekä konduktöri- ja postivaunut, joita par'aikaa tehdään.
Ylioppilaitten kesken puuhataan myöskin saada toimeen jotakin, joka edustaisi eri paikkakuntain kansallisuutta maassamme. Viipurilaisten osakunta on näet, päättänyt toimittaa näyttelyyn Itä-Suomalaisen talonpoikais-tuvan sisustaa, kaluineen päivineen. Tällaisia tuumia kuuluu olevan muissakin osakunnissa. Ainakin Länsi-Suomalaisten kesken on ollut kysymyksenä saada toimeen samanlainen näyttely, jossa edsutettaisiin Satakunnan ja Ahvenanmaan talonpoikais-asuntojen sisustaa. Hyvin toivottavaa olisi, että muutkin osakunnat panisivat toimeen samanlaisia näyttelyitä, sillä olisihan siinä oivallinen tilaisuus tutkia kansamme elämää eri osissa maatamme. (Satakunta 26.2.1876)
Tätä ennen olikin jo julkisesti kerrottu, että Viipurilainen osakunta aikoi "hankkia täydellisen kuvauksen karjalaisesta talonpoikais-tuvasta tarpeineen kaikkineen" (US 11.2.1876)
Pian "Pohjalainen ylioppilas-osakunta on myös ryhtynyt toimeen kansanelämää esittäväin kuvausten hankkimiseksi yleiseen näyttelyyn ja sitä varten Vasabladissa julkaissut kehoituksen tarpeellisten esineitten keräämiseen Pohjanmaalta." (US 6.3.1876) Uudessa Suomettaressa ilmestyi 17.3.1876 sekä Pohjalaisen että Hämäläisen osakunnan avunpyyntö.
Museovirasto, CC BY 4.0 |
Esineiden keruun ohella tutkimuskunta valokuvasi paikallisia pukuineen ja asetelmana, joka aiottiin luoda näyttelyyn. Lisäksi he ikuistivat itsensä: Takarivissä maisteri Fredrik Ignatius Färling, Thorsten Waenerberg ja valokuvauksen hoitanut Johan Jakob Reinberg. Edessä istuu tohtori Henrik August Reinholm.
Pohjalaisen osakunnan retkikunta lähti liikkeelle huhtikuun lopulla jäseninään kandidaatti Zachris Schalin, ylioppilas W. Wegelius ja taiteilija R. V. Åkerbom. Osan matkaa mukana oli myös vaasalainen valokuvaaja Julia Vidgren, jonka vuoden 1876 talonpoikaisotokset Finnassa liittynevät tähän. Schalin kirjoitti matkasta yksityiskohtaisen ja riemastuttavan selostuksen, jonka Toivo Vuorela toimitti julkisuuteen sanomalehdessä Vaasa 27.10.1934 ja 19.10.1935.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti