8. kuukausi jatko-opiskelijana

Lähetin elokuun aluksi ohjausryhmälle kesän tuotokset ja ilmoitin lomailevani pari viikkoa. Ajoituksen pohjana oli kuun keskivaiheille keväältä koronan takia siirtynyt symposiumi, johon hyväksytty paperini ei liittynyt väitöskirjan aiheeseen. Parin viikon aikana siis yritin palauttaa mieleen, mitä olin esitysehdotusta tehdessäni vuodenvaihteessa ajatellut. Ja kerätä rohkeutta esiintyä ensimmäistä kertaa isommalle yleisölle vakavastiotettavana (?!) jatko-opiskelijana enkä sinä-hörhönä-joka-ilmaantuu-jokaiseen-historia-alan-tapahtumaan. (Tapahtuman annista kirjoitin tuoreeltaan blogiin.)

Ehdin myös nauttimaan aurinkoisista päivistä sekä istuen asunto-osakeyhtiön kattoterassilla että kierrellen vieraissa Helsingin osissa, istumaan Kansalliskirjaston erikoislukusalissa lukemassa 1700-luvulta muuta kuin lehtiä ja kirjoittamaan varastoon blogitekstejä. Sillä elokuun alussahan tämä blogi pyörähti kesätauon jälkeen käyntiin eivätkä julkaisut synny tyhjästä. Vaikka ne toisinaan siltä näyttävät.

Yritin myös lyhentää YouTuben "myöhemmin katsottavien" listaa. YouTubeen ilmaantui kesällä historianopiskelijoille suunnattu kanava Clio's Digital Workshop, jota en ole tarpeeksi vielä ehtinyt katsoa eikä se julkisten lukujensa perusteella ole löytänyt montaa muutakaan katsojaa. Omaan tutkimukseen liittyvä ohjevideo How to Cite a Historical (Pre-1900) Newspaper Article oli asiallinen, mutta olin jo päättänyt oman yksinkertaisemman linjani viittausten tekoon.

Virtuaaliseksi tukihenkilöksi adoptoimani Cathy Hay muistutti tällä kertaa siitä, että on tärkeää olla hyvä aloittelija eikä rynnätä alkeiden ohi. Minä olen surkea aloittelija, mitä kuvastaa hyvin väikkäriprojektiin valitsemani ohjenuora "fake it, till you make it". Hay on aivan oikeassa, olisi ollut fiksumpaa reilusti kysyä tyhmiä kysymyksiä ja myöntää osaamattomuus. 

Selatessani loppukuusta graduoppaita löysin saman ajatuksen Marianne Liljeströmin artikkelista kirjassa Iso gee. Gradua ei jätetä! (1999): "opiskelija, joka haluaa näyttäytyä kunnollisena eikä siksi käytä hyväkseen ohjaajan kompetenssia. Hän ei esitä kysymyksiä eikä myöskään tee muistiinpanoja." (Tosin minusta kunnollisuuden esittäminen sujuu parhaiten juuri tekemällä muistiinpanoja.) Pystyin vaivatta myös tunnistamaan itseni aloituksesta: "Opiskelijat voi jakaa yksinkertaistaen kahteen ryhmään, eli niihin, jotka ajattelevat että heidän gradunsa valmistuminen on kokonaan riippuvainen ohjaajasta, ja niihin, jotka eivät luota siihen, että ohjaajalla olisi mitään oleellista sanottavaa."

Toisen dikotomian kuulin terassikeskustelussa attribuoituna eräälle historian proffalle: "on opiskelijoita, joita ei tarvitse ohjata, ja opiskelijoita, joita ei kannata ohjata". Tätä ei kuulemma pitänyt ottaa täysin tosissaan.

Ohjauksesta puheen ollen... Lähes kolmeen viikkoon venyneen lomailuni lopettamista olisi pitänyt avittaa se, että olin Ohjaajalle lähettänyt työsuunnitelman ja hän ehti sen hyväksyen kuitata jo ennen kuin loman loppu häämötti. Ei siis ollut epäselvää, mitä pitäisi seuraavaksi tehdä. Tekeminen kuitenkin sakkasi ja siksi päädyin m.m. lukemaan graduoppaita. Edellä mainitussa Merja Kinnusen ja Olli Löytyn toimittamassa Iso geessä oli paljon relevanttia, samoin kuin Juha T. Hakalan Tulevan maisterin graduoppaassa (2017) sekä Antti Kariston ja Ullamaija Seppälän kirjassa Maukas gradu. Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille (2004).

Suunnitelman lisäksi työhön olisi voinut innostaa Twitterissä elokuun puolivälissä vastaan tullut harvinainen vertaisviesti Opinahjon toiselta väitöskirjatutkijalta Aki Aunalalta:

"Huh, olen kirjoittanut 6 päivää putkeen historiaa ensimmäisen kerran 10 vuoteen näin intensiivisesti. Olo on kuin olis just maantieltä herännyt, ja aivotkin surraa niin, ettei taukoja osaa pitää. Kommarit hyppii joka nurkan takaa... #historia #tutkimus #väitös #kirjoittaminen" "Tauko on ollut pitkä, mutta valittu taktiikka on työelämästä poimittu. Kirjoitan ensin primäärilähteet auki, kaiken mitä löytyy. Tulkoon vaan höttöä. Sitten kun jotkin kappaleet on "valmiina", tsekkaan kirjallisuutta, googlaan jne.. Näin tulee omaa tekstiä väkisinkin. #tutkimus"

Mutta ei. Saa nähdä, miten käy syyskuussa.