torstai 28. helmikuuta 2019

Miten nuorimies vihille saatiin

Mikko Ilkka jakoi vuoden 1915 Joululehdessä Satakunnan kodeille julkaistussa jutussaan Sota-Eppu ala-otsikon mukaisesti "Muistoja Kankaanpään kappalaisesta Isak Efraim Hällsténistä". Yksi aihelmista vuosina 1824-1847 Kankaanpäässä olleesta papista kuuluu näin:
Muuan palvelustyttö tuli kerran valittamaan pastorille, että hän on äidiksi tulemaisillaan ja että hänen sulhasensa oli hänelle kylmennyt sekä seurusteli toisten kylän tyttöjen kanssa hänestä välittämättä, Pastori kutsui silloin pojan kotiinsa ja vaati, että hänen on mentävä tytön kanssa kristilliseen avioliittoon. Mutta poikapa ei siihen suostuinutkaan. Pastori koetti ensin sanan voimalla häntä pakottaa, vaan kun ei siitä ollut apua, antoi hän pojalle oikein perinpohjaisen selkäsaunan. Mutta kun poika ei sittenkään luvannut tytöstä huolia, niin talutti pappi pojan kirkon eteiseen ja pani siellä hänet istumaan jalkapuuhun. 
Kun poika oli päivän istunut jalkapuussa, meni pastori illalla kirkon eteisen ovelle, raotti sitä vähän ja kysyi: "Suostutko menemään vihille, vai jätänkö sinut tänne yöksi menninkäisten kuritettavaksi?" 
"Suostun, suostun vaikka mihin, kun täältä pääsen," kuului surkea vastaus. 
Pastori päästi pojan jalkapuusta, mutta eipä hän kuitenkaan häntä vielä ilman muuta ulos laskenut. Hyvin kovakouraisesti tarttui hän nuorenmiehen niskaan ja talutti hänet kirkon alttarille, jossa hän pakotti pojan kaksi sormea raamatulla pyhästi lupaamaan, että hänet viettelemänsä tytön kanssa seuraavana sunnuntaina kuuluutetaan avioliittoon. Niinpä sitten tapahtuikin ja "hyvä aviopari siitä tulikin," kertoi muuan vanha mies, joka näitä asioita minulle 15 vuotta takaperin jutteli.
Kuva ote Kyläkirjaston kuvalehden 2/1915 kuvituksesta 

Ei kommentteja: