tiistai 26. helmikuuta 2019

Hedvig Charlotta Tikanderista

Kengittäjä Mårten Tikanderin tytär Hedvig Charlotta (s. 1767) vihittiin Iitissä toukokuussa 1794 kersantti ja rajantarkastaja Petter Henrik Hoffrenin kanssa. Maaliskuussa 1795 heille syntyi tytär Ulrica Charlotta ja helmikuussa 1797 syntynyt tytär sai nimen Mertha Maria. Petter Henrik kuoli hukkumalla toukokuussa 1797.

Hedvig Charlotta tyttärineen sai kodin veljensä luona, joka jatkoi isän ammattia tämän tilalla. Sieltä käsin nuorempi tytär meni 8.11.1821 naimisiin maaviskaali G. J. Brummerin kanssa ja vanhempi lähti Heinolaan, jossa hänet vihittiin 22.1.1822 kersantti Johan Henrik Salinin kanssa.

Pari vuotta myöhemmin Hedvig Charlotta asui "pienessä kojussa" Iitin Jaalan kylässä ja sai opetettavakseen kolme poikaa. Näistä kaksi olivat maanmittari Magnus Johan Lindénin orvoiksi jääneitä veljeksiä, jotka olivat juuri muuttaneet holhoojansa, enonsa Clemens Brummerin luo Jaalan kylään Jungerin puustelliin. Edellä mainittu maaviskaali Brummer oli veljensä. Kolmas opetettava oli tämän poika Ferdinand.

Magnus Ebehard Lindén kirjoitti lapsuudestaan 79-vuotiaana, jolloin muisti rouva Hoffrenin "vanhana" 50-vuotiaana tummuna, jolla oli nenällään isot messinkirillit, kädessään keppi ja suussaan jatkuvasti piipunnysä, jossa poltti itsekasvattamaansa tupakkaa. Aapista tankattiin luonaan 5-6 tuntia päivittäin. Aivan päivittäin ei apuna käytetty risulla hakkausta, mutta kuitenkin varsin usein ja Lindenin mukaan naapuritkin kummastelivat herrasväen lapsien saamaa kohtelua. Lapset itse ihmettelivät kulmakaapin pulloa, josta rouva Hoffren usein hörppäsi. Kerran he yrittivät sitä tutkia, mutta pullo putosi lattialle ja antoi syyn jälleen yhdelle selkäsaunalle.

Honoré Daumier: Le Toucher (~1839). Brooklyn museum/Wikimedia
Ainakin Lindénin poikien opinnot rouva Hoffrenin luona päättyivät vuoden 1824 lopussa ja he jatkoivat enonsa avulla. Rippikirjojen perusteella rouva Hoffren on vuoteen 1827 mennessä muuttanut tyttärensä talouteen, jossa hän kuoli 72-vuotiaana 10.11.1837 "vanhuuteen".

Lähteet:
Iitin Vesikansan rippikirja 1786-97 Honnila, 1798-1804 s. 129, 1816-26 s. 233, 180, 1827-38 s. 57, 1838-48 s. 79
Iitin ja Heinolan historiakirjat
Anteckningar gjorda vid 79 års ålder af M. E. Lindén. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmat Dö I 25

Ei kommentteja: