Helsingin kaupunginarkisto on julkistanut laajan kokonaisuuden kaupunginhallinnon asiakirjoja 1700- ja 1800-luvuilta digitoituna kenen tahansa vapaaseen käyttöön. Nyt avattuun kokonaisuuteen kuuluvat kaupungin maistraatin pöytäkirjat vuosilta 1721–1829, kämnerinoikeuden pöytäkirjat liitteineen vuosilta 1741–1868 sekä raastuvanoikeuden tuomiotaltiot vuosilta 1813–1860. [...]
Myöhemmin julkaistaan digitoituna SINETTI-arkistotietojärjestelmässä vielä FamilySearch-yhteistyön myötä myös yli 100 vuotta vanhoja henkilöaineistoja, kuten perukirjoja ja kunnallisveroluetteloita, merimieshuoneen aineistoa sekä huutokauppakamarin asiakirjat ja loput maistraatin aineistot 1700-luvun alusta 1870-luvulle.Pöytäkirjat ovat pitkähkönä pätkänä yhtenä pdf:nä eli digitoinnin edut helppokäyttöisyydessä eivät ole samat kuin esim. Arkistolaitoksella, josta voi laittaa talteen yksittäisen sivun osoitteen ja hypätä suoraan siihen. Tiedostojen nimiin on laitettu jotain viitteitä rekistereihin ja erillisiin lainhuutojen osuuteen, mutta vain osalle vuosista. Tästä suorituksesta ei voi antaa täysiä pisteitä vuonna 2017.
Samat aineistot tulevat olemaan osa familysearch.orgia. Ovatkohan siellä helpommin käytettävässä muodossa?
2) Constance Ullnerista Fyrenissä julkaistut pilakuvat olivat ilkeitä, mutta ainakin näköisiä. Eläinsuojeluskalenterissa 1/1912 oli Ullnerista tämä muotokuva.
4) Kun esitin Aksel Gallen-Kallelan vaimostaan maalaaman taulun nanoserkkuni muotokuvana, olisin voinut linkittää samaista taulua esittelevään taideavaimeen, joka "on verkkosovellus, jossa teoskuviin lisätään muistiinpanopisteitä kertomaan yksityiskohdista rikkaasti ja tarkasti. " Äskettäin Gallen-Kallelan museo on julkaissut vastaavan myös Lemminkäisen äidistä.
5) Blogitekstissäni Kalevalasta ja väreistä mainittu Reijo Vallan artikkeli Kalevalan sininen on nykyään verkossa.
6) Pari vuotta sitten yllättäneestä Lontoon ruotsalaisesta seurakunnasta löysin äskettäin lisätietoa Merimiehen ystävästä 15.10.1887:
Vuoteen 1709 saakka olivat ruotsalaiset Lontoossa viettäneet jumalanpalvelustansa 1696 rakennetussa tanskalais-norjalaisessa kirkossa. Mutta mainittuna vuonna kärsi Ruotsin silloinen Kuningas Kaarlo XII Pultavan tappion. Tanskalaiset, joita ennen oli pakoitettu rauhaan, rupesivat nyt varustautumaan sotaan Ruotsia vastaan ja Lontoon tanskalaisen kirkon pappi alkoi lukea rukouksia Tanskan menestymisen edestä sodassa. Nyt ei ruotsalaisia enään voitu saada käymään niiden kirkossa, vaan he rupesivat tositeolla keskustelemaan oman seurakunnan perustamisesta Lontoosen. [j.n.e]7) Kirjamessuilla esitelty artikkelikokoelma Työväki ja sivistys on nyt verkossa.
8) Helsingin venäläisen arkkitehtuurin katsaukseen sain linkkivinkin Kaartin maneesin rakennushistorialliseen selvitykseen (pdf). Miksi, oi miksi näille rakennus-, alue- ja maisemaselvityksille ei ole mitään valtakunnallista hakemistoa? Tai olisi edes paikallinen.
9) Suvi Aholan tammikuussa ihmettelemälläni tavalla mainitsemat kaksi tutkimusta naisista sisällissodassamme tosiaan ilmestyivät ja arvosteltiin Agricolassa yhdessä.
10) Ärsyynnyttyäni Helsingin kaupunginmuseon kummitusjuttukeräyksestä ei museon kevään lopussa aloittamat kummitusjuttukierrokset tulleet yllätyksenä. Mietin hetken lehdistölle järjestettyyn näytteeseen osallistumista, mutta oli totisesti jotain parempaa tekemistä. Promojutussa todetaan, että "Kummituskävelyt ovat jo herättäneet kiinnostusta, mutta kritiikkiä ei museon uusi konsepti ole vielä saanut", mikä todistaa jälleen kerran, että blogiani ei todellakaan lueta eikä tunneta kotikaupunkini muistiorganisaatiossa. Mitäpä he faktoilla Helsingin sataa vuotta vanhemmasta ja valokuvaamattomasta menneisyydestä tekisivätkään.
11) Cadiz kuvakatsaukseen löytyi jatke Maiden ja merien takaa numerosta 10/1865.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti