Osa oli jo lähtenyt kotimatkalle, mutta varttia vaille 9 alkaneisiin sessioihinkin saapui väkeä. Valitsin itse 1700-lukuun keskittyvän, jossa ensimmäisenä puhui Päivi Räisänen-Schröder jesuittojen lähetystyön lääketieteellisistä puolista. Jesuiittojen matkakirjeitä julkaistiin Euroopassa aikakauslehdissä, mikä kuullosti mielenkiintoiselta. Varsinkin kuvituksena ollut kansilehti herätti mielikuvan eksoottisen tiedon tuonnista maailmankolkista.
Panu Savolainen toteutti eilen pariin otteeseen annettua käskyä sitoa tutkimus nykypäivään ja viime aikojen yksineläjien esiinnoston johdosta lähti hakemaan 1700-luvun Turun yksineläjiä. Jos henkikirjan rivit ovat talouksia, niin yksineläjiä on ollut runsaasti. Mutta "jos" vaatii muiden lähteiden käyttöä vertailevasti ja tätä Savolainen ei ollut vielä laajemmin tehnyt.
Seminaarin päättäneessä keynote-luennossa Jacalyn Duffin kuvasi Vatikaanin arkistoon talletettujen vuosien 1588-1999 ihmekertomusten tutkimista. Hän oli käynyt läpi 1409 ihmettä, joista 93% olivat sairaudesta parantumisia, joista hän lääkärinä oli kiinnostunut. Aikajanalla ihmeitä oli muuta aikaa vähemmän 1775-1849. Jumala lomaili valistusajalla.
Tulopäivänä en älynnyt poiketa Joensuun maakunta-arkistoon, mutta yliopistolta kohti kaupunkia lähtiessä huomasin kaupunginkirjaston olevan auki. Päätin kurkistaa sisälle.
Erinomaisen kyltityksen ansiosta päädyin suoraan maakuntakokoelmaan, jonka vanhinta kerrostumaa oli esillä vitriineissä. Hyllyissä oli paljon minulle outoja julkaisusarjoja ja muita nimikkeitä. Yleissivistyksen nimessä silmäilin hyllyjä läpi ja huomasin erikoisuutena kansiin sidottuja vuosikertoja Enso-Gutzeit henkilökunnan lehteä, Outokummun Sanomia, Rauma-Repolaa ja Schaumanin saumaa. Joka luokassa oli mielenkiintoisen näköistä kirjallisuutta, joten suosittelen kokoelmaa lämpimästi alueen henkilöitä tutkiville taustatiedon etsintään.
Mutta minullahan ei täällä ole intressejä... Paitsi, että silmiin osui otsikko Suomen Karjalan nimistö ja työlistalla oli tarkistaa, onko Juustilan nimen taustaa jossain avattu. Ja siinä oli.
Ja täällä varmaan on kirjallisuutta Ilomantsin taistelusta, jossa vaarini oli mukana HRR:n esikunnassa? Kyllä! Hyllystä löytyi viime vuonna ilmestynyt Matti Kallion Hämeen ratsurykmentti Ilomantsissa. Hattuvaaran taistelusta Kontiolahden asemalle. Tämä kun olisi ollut Ilmavalta-kirjaa tehdessä käytettävissä. Muistitiedon sijaan Kallion kirja nojasi selailun perusteella ensisijaisesti sotapäiväkirjoihin. Mukana oli pari leikettä, joissa käsittääkseni vaarini käsialaa, mutta nimeänsä en huomannut. Kirja oli kuvitettu runsaasti ja SA-kuvista oli löytynyt useita otoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti