Google kertoi, että Edla Hiilos oli ainakin kääntäjä. Kysymysmerkillä hänet oli yhdistetty vuonna 1903 otettuun kahden nuoren ylioppilaan kuvaan Helsingin yliopistomuseon kokoelmissa. Mutta olisiko nuori nainen näyttänyt piirroksen naiselta 7 vuotta myöhemmin?
Kokoelmatietojen paljastama nimenmuutos saa vahvistuksen Karjalasta 12.5.1906: "Opettajatar, neiti Edla Nord on tästä lähin Edla Hiilos." Eräs Edla Nord oli hakenut Oulun suomalaisen naiskoulun johtajattaren virkaa jo vuonna 1879 (Sanomia Turusta 10.9.1879). Eräs yksityisopettaja Edla Nord sai matka-apurahan 1885 (Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland no 3/1885).
Hyvin todennäköisesti sama Edla Nord suorittaa opettajantutkinnon ranskan kielessä (Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finland no 5/1887) ja hänet valtuutettiin 10.12.1887 ranskan kielen opettajattaren virkaan Viipurin suomenkielisessä tyttökoulussa (Alamainen kertomus Suomenmaan alkeisoppilaitosten tilasta ja toiminnasta lukuvuosina 1887–1890). Edla Maria Hiilos jää vuonna 1919 eläkkeelle Viipurin Suomalaisen tyttökoulun ranskan kielen opettajan virasta (Suomen virallinen tilasto IX Kertomus kouluhallituksen ja oppikoulujen tilasta ja toiminnasta lukuvuosina 1919-1924).
Edla Nord vaihtuu sanomalehdissä ja aikakauslehdissä uskottavasti Edla Hiilokseksi. Nord oli ehtinyt avustamaan aikakauskirjaa Tuulikki ja suomentamaan Adolf Langstedin kirjan Yksin maailmalla (Eläinsuojelus 1/1904, Otavan joulukirjallisuus no A 1905). Edla Hiiloksen kertomuksia julkaistiin Pääskysessä ja muissakin lehdissä. Nuorsuomalaisten sanomalehtimiesten juhlajulkaisuun Wasama 1910 hän kirjoitti artikkelin Wadstena.
Tämä on lähimpänä pilapiirroksen nunnanasua. Vanhan opettajaneidin siveellisyyskäsitysten voi helposti kuvitella eronneen pilalehden toimittajien ajatuksista.
Fennica tuntee Nordin käännöstyöstä Langstedin kirjan ja sen mukaan Edla Hiilos on kääntänyt kirjat Päivänpaisteeni (1914), Herttuattaren sihteeri (1920) ja Metsolan linna : kertomus lapsille ja niille, jotka rakastavat lapsia (1921). Kahta tekijänimeä ei ole tietokannassa yhdistetty.
Miksi Edla Hiilos oli yhdistetty kahden ylioppilaan kuvaan, vaikka hän edellä olevan perusteella ei ollut nuori ylioppilas vuonna 1903? Kuvan toinen ylioppilas on Laimi Leidenius, joka suoritti ylioppilastutkinnon toukokuussa 1897. Yliopistomuseon näyttelyjulkaisussa Hameiden hidastamat. Suomen ensimmäiset naislääkärit mainitaan Leideniuksen kirjoittaneen 19.6.1904 "ystävättärelleen Edla Hiilokselle". Jonkinlainen sekaannus joko museon tutkijan selvityksessä tai tässä omassa räpellyksessäni?
P.S. Nunnat, Viipuri ja Hiilos yhdistelmä sopii myös 20-sivuinen kirjoitukseen Otteita Pyhän Birgitan elämästä kirjassa Jyväskylän suomalainen tyttökoulu. Kertomus lukuvuodesta 1910-1911. Tämän oli kirjoittanut H. K. Hiilos, jolla ei ole ilmeistä yhteyttä Edla Hiilokseen. Ylioppilasmatrikkelin mukaan
30077. HAGMAN (→ HIILOS), Hilma Karolina, ViO. * Pohja 26.11.1884, vanht lampuoti Karl August Hagman ja Maria Matilda Rosendal. Yo Viipurin jatko-opisto. FK (hk) 1912, FM 1923. Turun yhteislys. historian, yhteiskuntaopin ja kansantalouden vanh. lehtori ja koulun rehtori. † 23.4.1967.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti