Joensuuhun päästyä ilma oli kolea ja kostea enkä hotellille kävellessä kaivanut kameraa esille. Mutta historiallisesti suuntautuneen (ylläri!) seuralaiseni kanssa kiinnitin reitin varrella huomiota kuutiomaiseen kivirakennukseen. Minusta siinä oli isohkot ikkunat varastorakennukseksi, mutta seuralaiseni veikkaus osui oikeaan, sillä museosta poimimani Pielisjoen varrelta -esite kertoi sen rakennetun vuonna 1852 viljamakasiiniksi. Mutta en ollut täysin väärässä minäkään, sillä rakennus on ehtinyt olemaan myös suojeluskuntakäytössä.
Museokäynnistä lyhyt versio on "liikaa QR-koodeja ja liian sekava pohjaratkaisu", mutta kirjoitan pidemmän myöhemmin.
Historiapäivien ensimmäiseen päivään mahtui vain alkukahvitus, yksi sessio, keynote ja iltaviinitys. Ensiksi ja viimeksi mainitussa tapasin ihmisiä ja oli mukavaa.
Sessioksi valitsin Talonpoikien varjossa? Tilattomat 1600- ja 1700-luvun Suomen maaseudulla. Lähtökuopissa olevassa hankkeessa on tarkoitus saada aikaa artikkelikokoelma valoittamaan moninaisia ryhmiä, jotka eivät olleet tilanomistajia. Ei ainoastaan "perinteisiä tilattomia" vaan myös ruotusotilaita, käsityöläisiä sekä apupappeja.
Apupappien tilannetta avasi Ella Viitaniemi (yllä) käyttäen esimerkkinä Kokemäkeä, kuten vähän toivoinkin. En tosin arvannut, että mielenkiintoinen ajankohta olisi se, jolloin esi-isäni Gabriel Gottleben oli kirkkoherran haltija, mutta kykenemätön viranhoitoon. Sain uutta mietittittävää tästä ajasta sekä pätkäpappien elämästä, jota Viitaniemi aikoo nyt siis laajemmin tutkia ja miettiä.
Riikka Miettinen, joka pian väittelee 1600-luvun itsemurhien käsittelystä, aikoo kirjaprojektin tiimoilta tutkia työkyvyttömien ja vajaakuntoisten asemaa maaseudulla. Nämä olivat vapautettuja veroista eli lähdetilanne on haastava. Mutta mielenkiintoinen tulos oli saatavilla jo väitöksestään: 40% itsemurhan tehneistä oli täysin tai suurelta osin työkyvyttömiä.
Kolmantena puhui Merja Uotila, jonka väitös viime vuonna koski 1800-luvun käsityöläisiä maaseudulla. Hän on nyt artikkelia varten laajentamassa tätä aiempaan vuosisataan. Perustietoni pitäjänkäsityöläisistä parantuivat esityksestä huomattavasti. Läänintileissä huomaamani käsityöläisluettelot olivat (tietenkin!) olemassa siksi, että pitäjänkäsityöläisiltä kerättiin maksu. Ja tämän (sekä hakemisen vaivojen ja maksujen) välttämiseksi epävirallistakin käsityöläisyyttä kannatti harrastaa.
Keynote-puhuja Hugh McLeod esitti oman mallinsa siitä, miksi uskonnollisuus on erilailaista Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hänen tulkintansa mukaan tilanne oli Yhdysvalloissa ja Britanniassa olennaisesti sama vielä 1800-luvulla. Mutta kun Euroopassa työväenliike muodosti luokka-ajattelun, Yhdysvalloissa siirtolaiset identifioituivat lähtömaahansa ja myös sen uskonnolliseen perinteeseen. Sekä paljon muuta, mutta tuo jäi päällimmäiseksi mieleen. Olisin melkein halunnut kysyä jotain sosialismin ja sekularisaation yhteyksistä, mutta en sitten kysynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti