lauantai 24. lokakuuta 2015

Historiantutkimuksen päivät - perjantain iltapäivä

Lounaan jälkeen perjantaina omistauduin 1800-luvun kulutukselle. Ensimmäisenä kuulin Maare Paloheimon esityksen ulkomaalaistaustaisista kauppiasta Suomen sodan jälkeen suomalaiskaupungeissa. Sota oli tuonut tänne Venäjän armeijan tarpeista huolehtivia kauppiaita, jotka hakivat lisätuloja suomalaisista asiakkaista.

Paloheimo oli tutkimushankkeen alkuvaiheeessa eikä osannut vielä sanoa pitääkö käsitys venäläisten halvemmista hinnoista ja paremmasta valikoimasta paikkansa. Tai sitä kuinka pitkäaikaiseksi venäläisten kaupanteko muodostui. Parhaiten tunnetaan ne, jotka jäivät ja menestyivät. (Kuten Kavaleffit.)

Lähde-esimerkeistä kiinnostuin eniten luettelosta markenteille sallituista kauppatavaroista. Siinä nimittäin oli rivi "Bär, torkade inhemska". Marjoja siis säilöttiin 1800-luvun alussa kuivaamalla?!

Toinen esitys samassa sessiossa oli Juha Laakkosen Kattaus uusiksi? Ruokailuvälineteollisuuden tarjoamat mahdollisuudet maaseutuväestön kuluttamisessa. Todella mielenkiintoista. Missä vaiheessa luovuttiin puulusikoista?

Laakkonen ei tähän vielä osannut vastata, mutta oli sanomalehdistä saanut irti sen, kuinka usein ja laajalti Hackmanin ja Fiskarsin ruokailuvälineitä mainostettiin. Joulun piikki oli uskottava, mutta voimakkaasti kasvavaan trendiin olisin kaivannut suhteutusta julkaistuihin sanomalehtinumeroihin ja/tai -sivuihin. Olisipa kiva, kun Kansalliskirjasto tarjoaisi tähän laskurin... Hups, lehtien määränhän saa syöttämällä tekstihakuun pelkän aikarajauksen.

Fiskarsin ilmoituksia julkaistiin 1830-luvulta lähtien. Tuolloin tuotiin ruokailuvälineitä myös ulkomailta, mutta nämä menettivät markkinat kotimaisille hyvin pian. Perukirjat teoriassa paljastaisivat leviämisen talonpoikien ja muun rahvaan talouksiin, mutta merkittävän otoksen läpikäynti vaatii resursseja. Kuinkahan monen (jos yhdenkään) kulutushyödykkeen leviäminen Suomessa 1800-luvulla on kunnolla selvitetty?

Monta avointa kysymystä, mutta ainakin voi todeta, että vuonna 1874 pöytäveistä työnnettiin Suomessa vielä suuhun (Uusi Suometar 28.12.1874)

Viimeisessä sessiossa esiteltiin hanketta, jossa kuusi tutkijaa tarkastelee eri kulmista kauppiaita ruotsinkielisellä maaseudulla 1800-1940. Tutkimus on vasta alkamassa, mutta varmasti tullaan käyttämään 1950-luvulla kysymyslistoilla kerättyä muistitietoa. Kyseiset vastaussetit ovat odottaneet siitä lähtien hyödyntäjää.

Ei kommentteja: