Taalainmaan tytöt kiertävinä korukauppiaina

"förfärdigar tagelringar" ? Teksti, jonka merkitys ei auennut, kiinnitti huomioni  Turun ulkomaalaisten kortistoa selaillessani ja aloin kerätä kyseisiä kortteja virtuaalisesti talteen. Huomattuani, että sanan tagelring (~jouhisormus) yhteydessä esiintyi myös sana hårarbete, keräsin myös kortit, joissa mainittiin pelkästään se. Kaikkiaan näitä kortteja löysin 18 kappaletta vuosilta 1832-1853. Kaikissa tulijat olivat ruotsalaisia.

Aikajärjestykseen asetettuna kehitys tagelring > hårarbete oli korteissa selvä. Vuosina 1832 tullut "förfärdigar tagelringar" ja seuraajansa "säljer tagelringar", mutta vuosina 1839-1840 termit esitetään rinnakkain ("förfärdigar tagelringar samt andra hårarbeten") ja vuodesta 1845 eteenpäin puhutaan vain hiustyöstä.

Mistä oli kyse? Annukka Parkkisen AMK-työstä Hiuskorut : Historia ja konservointi tekstiilikonservaattorin näkökulmasta ja Anna Sparrin harjoitustyöstä (pdf, 1997) saa perustiedot. Hiuksista ja jouhista on tehty koristeita kauan. Ei ole selvinnyt miksi käsityö sai erityisen otteen Ruotsin Våmhusissa ja Morassa, josta monet nuoret naiset lähtivät eri puolille Eurooppaa käsityötaitoaan harjoittamaan.

Sparr mainitsee, että Suomeen ja muualle Venäjällä suunnatuilla matkoilla naiset pukeutuivat paikalliseen perinneasuunsa, mutta Englannissa kauppa kävi paremmin siistissä kaupunkiasussa. Olisi voinut kuvitella, että kulkevista naisita olisi ollut jotain kommentointia Suomen sanomalehdissä, mutta  ainoa löytämäni pätkä kuvaa pietarilaisten reaktiota isohkoon määrään perinneasuisia naisia (Helsingfors Dagblad 8.11.1870).

Sanomalehdissä maininnat jouhisormuksista ovat vähäisiä. Ne olivat niin arvokkaita, että koristelemattomankin varkaus kannatti mainita (FAT 23.10.1832, Åbo Underrättelser 21.6.1850). Saattoivat myös olla koristetuja helmillä (FAT 20.8.1845). Nordiska Museet ystävällisesti kaivoi virtuaalisesti kokoelmistaan esimerkin (Foto: Eriksson, Elisabeth / Nordiska museet. CC BY-NC-ND 2.5 SE ).

Mitä sitten oli hårarbete? Jatkeena tagelring-sanaan todennäköisesti hiuskoruja, mutta sanomalehdissä samaan aikaan myös kampausten tekoa. Ja ainakin myöhemmin vuosisadalla Taalainmaalta tulleet ovat tehneet ja markkinoineet hiuslisäkkeitä (Wiborgs Tidning 19.4.1871)