Kansikuvia Vilho Pekosesta

Sarjaan kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut, liitetään tällä pätkällä Vilho Pekonen, josta ylioppilasmatrikkelissa teksti

6.6.1884 PEKONEN Antti Vilho 21538 (Savokarj.). * Mikkeli 5.1.1862, vanht ajuri Adolf Pekonen ja Anna Haatanen. Yo St Michels lyc. Jur. yo →1894. Viipurin poliisimest. 1912-. † siellä 27.4.1916. – Pso 1898 Edla Aurora Nyman.

Tuulispään numerosta 7/1906 mies saa lisäväriä runosta "Laulu Pekosesta", jossa m.m. todetaan

Lukon taaksi Pekos-Wilho
Pisti poikaa monta,
Taispa siinä sakiss' olla
Monta viatonta.

Komsariuksen eteen vihdoin
Aukes vankikoppi,
Ehkä siellä selviääpi
Moni kallis oppi.

Kurkistin sen verran sanomalehtiin, että vankeuden syyksi selvisi virkatehtävien ohessa väärennetty lasku (esim. Keski-Savo 19.12.1905). Tarina jatkuu pienellä hyppäyksellä Wiipurin Sanomissa 8.4.1908, jolloin Suomessa kansalaisluottamuksensa menettänyt Pekonen on löydetty Pietarissa käyttämässä nimeä Andrei Ivanowitsh Golko. Sitten Pekonen pääsi pois vankilasta ja esiintyy Tuulispään 32/1910 kannessa saatuaan 16000 markkaa korvausta Senaatilta. (Samaan viitataan myös kansikuvassa 40/1910.) Salaisesta päätöksestä on kitkerää tekstiä ainakin Savossa 11.8.1910.

Tuulispään kansikuva numerossa 43/1911 antaa ymmärtää, että senaatti teki näinä vuosina muutakin salaa.

Pekosen vankila-aikaan viitataan vielä Tuulispään 5/1911 kansikuvassa, jonka on tehnyt ajankohtaiseksi Pekosen nimitys poliisimestariksi Viipuriin.

Pekonen uudessa virassaan on kuvattuna Tuulispään kannessa 36/1911.

Vilho Pekonen-Golko
valtakunnan etujen suojelijana
Viipurissa.
Motto: ,Mihin ehtii vielä, jos elää saa!

Pekos-Ville Viipurissa
komentaa ja määrää,
revolveri kädessänsä
hitosti hän häärää.

Pekos-Villen virkaura
nopeasti nousi,
ensin laski myötätuulta,
sitten vastaan sousi.

Pekos-Ville tiilenpäitä
lukemassa nähtiin,
nöyrä selkä armon tuotti,
miehen puki tähtiin.

Nytpä Villen onnen päivä
kirkkaimmillaan hohtaa,
santarmit ja poliisit ne
tulehen hän johtaa.

Pekos-Ville pääsevänsä
kuvernööriks luulee,
siksi virkavallan käskyt
nöyrästi hän kuulee.

Päätellen Tuulispään 2/1912 kansikuvasta kaikki Viipurissa ei sujunut vallanpitäjien tahdon mukaisesti. Tekijänoikeudellisista syistä elämänsä loppu jää kuvaamatta.