torstai 5. kesäkuuta 2014

Faron kulttuuriperintösopimus?

Faron sopimuksen kohdalla valmisteluvaiheeseen kuitenkin halutaan mukaan niin yksittäiset kansalaiset kuin kulttuuriperintöalalla työskentelevät viranomaisetkin.
Eli yksittäisen kansalaisen pitänee ottaa selvää mistä on kyse. Samaisesta blogitekstistä opin, että kansalaiset voivat osallistua
  1. verkkokyselyssä kertomalla millaiset toimet parantaisivat mahdollisuuksia osallistua kulttuuriperintötyöhön
  2. yleisötilaisuuksissa, joissa keskitytään avoimeen kulttuuriperintöhallintoon, kulttuuriperintöyhteisöjen arkeen sekä kulttuuriperintöön sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen voimavarana
Verkkokyselyyn kävin jo jokin aika sitten kurkkaamassa, enkä päässyt kärryille. (Monikohan muu sivulle edes päätyy? Toivottavasti yleisötilaisuudet hyvin markkinoituja, muuten tästä ei yleisön osallistumista tule.) Uusi yritys ja tajusin, että kysely aukeaa keskusteluketjujen alta tästä
(Hyökkäsin vastaamaan selvittämättä itselleni Faron sopimuksen olennaista sisältöä. Teksti on tarjolla hankkeen verkkosivuilta, mutta herättää lähinnä surullisen ajatuksen: pitääkö tällaisesta olla sopimus? Ja jää epäselväksi mitä tämä on käytännössä. "Kaikille yhteinen" jyrää paikallisen ja yksityisen? Jos "kaikille yhteinen" ei ole minulle merkityksellistä, en kuulu ryhmään? Nationalismin fiiliksiä.)

Kysymyksiä on vinohko pinkka. Antamani vastaukset alla, kysymyksiä on setissä enemmän. Suosittelen lämpimästi osallistumaan ja antamaan parempia vastauksia! Kysely on auki 15.8.2014 asti.
Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan menneisyydestä perittyjä aineellisia ja aineettomia voimavaroja, muuttuvia arvoja, uskomuksia, tietoja ja perinteitä. Millaista kulttuuriperintöä haluat siirtää eteenpäin?
Arkipäivän ja tavallisten ihmisten kokemuksia. 
Millaisia paikkoja ja kohteita arvostat elinympäristössäsi?
Aitoja ja esteettisiä
Tarvitsetko tukea kulttuuriperinnön vaalimiseen? Millaista, miltä taholta? Kerro esimerkki.
Oman kotiarkistoni loppusijoituspaikka olisi kiva. Valokuvat, päiväkirjat ja sukututkimukset talteen.
Millaisia uusia tapoja hyödyntää kulttuuriperintöä näet asuinalueellasi? Kerro esimerkki.
Tämä. Ja tämä.
Arvostetaanko omaksi kokemaasi kulttuuriperintöä yhteiskunnassamme? Kerro esimerkki.
 Ei. Eliitti ja kristinusko ovat liian vahvasti esillä. Saamelaiset ja muut vähemmistöt unohdetaan säännöllisesti.
Kuinka kulttuuriperintö vaikuttaa elämänlaatuusi?
Kulttuuriperinnön miettiminen on osa vapaa-aikaani ja harrastukset parantavat elämänlaatua?
Mitä hyötyä kulttuuriperinnön arvostamisesta mielestäsi on Suomelle?
Mille "Suomelle"?
Millaisia kielteisiä vaikutuksia kulttuuriperintötyö mielestäsi aiheuttaa? Kerro esimerkki.
Kulttuuriperinnön määrittely jäykistää sen. Usein annetaan ymmärtää, että kulttuuriperintö on "yhteistä", vaikka meillä on kullakin erilaista kulttuuriperintöä eikä mikään ole kaikille samanarvoista.

P. S. Muistutuksena kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran sivuilla on paljon materiaalia.

1 kommentti:

Petja Kauppi kirjoitti...

Kansalainen Kyläkoski on toiminut juuri niin kuin tässä Faron sopimuksen ratifiointia valmistelevassa hankkeessa on uneksittu: hän on saanut hankkeesta tiedon, innostunut ottamaan selvää, löytänyt kyselyn, vastannut siihen, jatkanut ajattelua ja kommentoinut hanketta!

Toivomme, että Kaisan blogin lukijat tekevät samoin.

Euroopan neuvoston Faron sopimus koskee siis sekä aineellista että aineetonta kulttuuriperintöä ja sen sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä. Faron sopimuksessa kulttuuriperintöä katsotaan yhtenä välineenä, jolla voitaisiin parantaa erilaisten ihmisryhmien välistä yhteisymmärrystä (sen sijaan että omaa perinnettä ja perintöä käytettäisiin käsikassarana). Terve kulttuurinen itsetunto antaa arvon toisellekin – “kaikille yhteinen” viittaa tähän.

Museoviraston ja Suomen kotiseutuliiton yhteisenä pyrkimyksenä on, että Faron sopimus saatettaisiin voimaan myös Suomessa, mielellään lähitulevaisuudessa.

Tässä ratifioinnin valmisteluhankkeessa yritetään, niin kuin kansalainen K. oli lukenutkin, saada yksittäiset ihmiset ja viranomaistahot yhteistyöhön. Siksi kaikesta alettiin tiedottaa jo aikaisin (eli nyt) senkin uhalla, että aikainen tiedottaminen saattaa näyttää puolivillaiselta (koska kaikki on vielä alussa).

Ihmisten saavuttamiseksi avattiin verkkosivut osoitteeseen www.faronsopimus.org, facebook-tili osoitteeseen https://www.facebook.com/pages/Faron-kulttuuriperintösopimus/491649814290315 ja twitter-tili osoitteeseen https://twitter.com/FaroFinland .

Lisäksi otetaan suoraan yhteyttä erilaisiin tahoihin Suomessa, tavoitteena nimenomaan saavuttaa mahdollisimman laaja kirjo yhteisöjä. Nationalismi näyttelee ainoastaan sitä osaa, että kyse on Suomen valtiosta tämän sopimuksen ratifioijana. Valtion rajojen sisällä on, niin kuin Kaisa huomautat, lukematon määrä kulttuuriperintöjä ja perinneyhteisöjä.

Tarkoituksena on, että otakantaa.fi-alustalla olevan kyselyn tuloksista ja muualta yksilöiden näkemykset pääsisivät mukaan syksyn työryhmien keskusteluihin.

Keskustelun jatkumista kaikilla foorumeila toivoen ja toivottaen,
Petja Kauppi
valmisteluhankkeen yhteisömanageri, mutta myös kansalainen :)