Waasan lehdessä kerrottiin 21.7.1886 erikoisesta maalauksesta, jonka pelkään sittemmin kadonneen:
Patalan talossa Virtailla on kaksi vanhaa puotia, joista toisessa on vuosiluku 1690 ja toisessa 1772. Talon asuinrakennuksessa olevan salin seinissä on maalauksia, jotka kuvaavat puita ja kukkaköynöksiä harmaassa värissä. Maalausten mestarina ilmaisee eräs kirjoitus "Matti Johan P. P. W. 1792", joka lienee olut sama henkilö, joka on koristanut Virtain kirkon noilla nykyään ylitsemaalatuilla hirveillä helvettiä, viimeistä tuomiota j. m. s. kuvaavilla maalauksilla."Suhteellisen harvinaista talonpoikaisten tilojen koristemaalaus lienee ollut? Maallisen koristetaiteen esimerkkinä 1700-luvulta mainitaan verkkosivulla Kansallismuseoon sijoitettu Jakkarilan sali.
Kirkkomaalauksista on enemmän tietoa, mukaan lukien tuhoutumiset. Waasan lehdessä 12.2.1887
Innostunut maalari. P:n pitäjän kirkossa oli viime-aikoihin asti suuri, sakariston seinän kokoinen, taitavan maalari Melilin-vainaan v. 1775 maalama taulu, joka kuvasi helvettiä ("pahaapaikkaa") ja taivasta. Edelliseen johti lavea tie, jolla oli paljo jalkamiehiä, ja tien suussa, "pahanpaikan" portissa, otti ihmisiä vastaan kauhea sarvipäinen, pitkäkynsinen ja hampainen pääpiru. Kun maalari oli sen kauhean kuvan saanut mielikuvitteensa ja ruvennut liidulla sen piirteitä vetelemään, oli piru itse kurkistanut maalarin olkapään ylitse ja sanonut: "jos tuota paha olenki, niin elä toki pahemmaksi maalaa". Maalari ei ollut voinut silmiänsä kääntää, sillä kuva olisi mennyt mielestä, oli vaan takakäteen sivaltanut sanoen: "mene h-tiin siitä mokoma!"Ovatkohan Johan Wilhelm Murmanin vuonna 1862 näkemät taulut edelleen Tornion kirkossa tallella?
"Alttarikuorin sivuseinällä oli vielä kaksi viimeisen Englantilais-ranskalaissodan aikana kirkkoon lahjoitettua suurta taulua, nimittäin edesmenneen Keisarin ja Keisarinna-vainajan muotokuvat, öljyvärillä maalatut ja siis ulommaksi loistavammat kuin ne samamuotoiset pienet kivipiirtokuvat, jotka v. 1858 näjin Kalajoen kirkon perässä kahden puolen alttaria, juuri samalla paikalla, jossa muualla Pohjanmaan kirkoissa on Keisarien vakuutusvalat maan uskonnon ja perustuslakien pyhänä pitämisestä." (Kertomus tiedustusmatkasta Pohjanperällä, kesällä v. 1862)Kirkkointeriööristä vielä:
- Suna, Henrika: Pyhän rajalla : kirkkomaan aita osana rakennettua kulttuuriympäristöä
- Kutilainen, Joonatan: TURUN TUOMIOKIRKON KESKIAIKAISTEN RAUTA-AITOJEN RAKENNE JA VALMISTUSMENETELMÄT
- Gröhn, Tiina: Keskiajan ja reformaatioajan messukasukat sekä niiden kuva-aiheet : Suomessa säilyneet messukasukat 1300-luvulta vuoteen 1593
- Rajaniemi, Marja-Liisa: Vanhan testamentin kuva-aiheet pohjanmaan kirkkojen alttariseiniin liittyvissä maalauksissa 1740-luvun lopulta 1800-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle
- Eeva Maija Viljo: Savitaipaleen koulukunnan kahtamoiset
- Pollari, Krista : Seurakuntien arvo- ja taide-esineiden dokumentointi
- Paula Mäkelä: Kaavin kirkon vanha taulumaalaus: Uusi attribuointi Mikael Toppeliuksen Ristiinnaulittujen sarjaan
- Jokinen, Jussi: Kiistelty kirkkotaide yhteiskunnan ilmapuntarina - Tampereen tuomiokirkon freskoista ja Oriveden kirkon alttarireliefistä käytyjen keskustelujen yhteiskunnalliset ulottuvuudet
- Autio, Maija-Leena: Muutos Lammin kirkon interiöörissä 1918-20
- Ollikainen, Päivi: Kirkko harjulla : Alvar Aallon suunnitteleman Muuramen kirkon (1926-29) alkuperäinen interiööri ja sen kokemat muutostyöt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti